Suden kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistava hallituksen esitys lähetettiin syyskuun lopulla lausuntokierrokselle. Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) on kertonut esittävänsä, että metsästys alkaisi ensi vuoden alusta.

”Sudenmetsästyksen aloittaminen on ennenaikaista”, sanoo suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro Suomen luonnonsuojeluliitosta.

Lumiaron mukaan susikannan perinnöllinen monimuotoisuus ei ole vielä riittävän suuri kestääkseen kannanhoidollista metsästystä.

Luonnonvarakeskuksen antaman kanta-arvion mukaa susia oli viime maaliskuussa todennäköisimmin 430 yksilöä. Lumiaro viittaa Luken vuoden 2022 suden viitearvolaskuriin. Sen mukaan Suomessa tulisi olla vähän yli 500 sutta, jotta kannan perinnöllinen muuntelu ei heikkenisi.

Kanta muodostuu kahdesta populaatiosta, itäisestä ja läntisestä. Läntisen geeniperimä on kaventunut, koska kuuden viime vuoden aikana tiettävästi vain yksi susi on vaeltanut idästä länteen.

Riskinä alfayksilöiden ampuminen

Hallitus linjasi sudenmetsästyksen aloittamisesta jo kesällä, kun EU oli laskenut suden suojelutason täysin suojellusta suojelluksi.

Lumiaron mukaan asiassa on edetty täysin väärässä järjestyksessä. Hallituksen linjaus tehtiin ennen kanta-arvion, suotuisan suojelutason ja hoitosuunnitelman päivityksen valmistumista. Näistä vain ensimmäinen on tähän mennessä tehty ja julkaistu.

”Tässä päätettiin ensin, että metsästys tulee, riippumatta susikannan koosta ja viitearvotyön julkistamisesta”, Lumiaro sanoo.

Sudenmetsästys ollaan toteuttamassa alueellisena kiintiömetsästyksenä. Siinä eri alueille annettaisiin tietty määrä sudentappolupia. Kun kiintiö tulisi täyteen, metsästys pitäisi lopettaa.

Neuvotteleva virkamies Sami Niemi maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo, että suden kannanhoidollinen metsästys toteutetaan todennäköisesti pitkälti samalla tavalla kuin karhulla poronhoitoalueella. Karhunpyyntikiintiöt ovat jaettu itäiseen ja läntiseen alueeseen. Suden kohdalla alueet rajataan todennäköisesti huomattavasti tarkemmin.

”Pyrimme kohdentamaan metsästystä tarkemmin esimerkiksi tiettyihin laumoihin”, Niemi sanoo.

Metsästystä ei pystytä kuitenkaan kohdistamaan tiettyihin yksilöihin, jolloin riskinä on alfayksilöiden ampuminen. Tällöin lauma hajoaa ja nuoria susia voi päätyä pihoille ruokaa etsimään. Näin kävi, kun kannanhoidollista metsästystä kokeiltiin vuosina 2015–2016.

Niemi myöntää riskin.

”Mutta siihen pyritään puuttumaan metsästysajalla ja tarkemmalla alueellisella kiintiöllä.”

Niemi: kannan kasvu perustelee metsästyksen

Luke julkaisi suden tuoreen kanta-arvion syyskuun lopussa. Sen mukaan Suomessa oli viime maaliskuussa todennäköisimmin 430 sutta ja 76 susireviiriä. Kanta oli kasvanut edellisvuodesta lähes 40 prosenttia painottuen Länsi-Suomeen.

Ministeriön Niemen mukaan kannan kasvu perustelee metsästyksen. Hän viittaa myös suden aiheuttamiin konflikteihin, koiravahinkoihin ja ihmisten huoleen.

”Yleinen käsitys on, että metsästyksellä pystyttäisiin edesauttamaan tätä konfliktoitunutta tilannetta”, Niemi sanoo.

Lumiaron mukaan kannan kasvu oli odotetun kaltaista.

”Kanta painottuu eteläiseen Suomeen ja Varsinais-Suomeen, koska ravintotilanne on hyvä ja susien salametsästys vain satunnaista.”

Harvaan asuttuun Suomeen mahtuisi Lumiaron mukaan hyvin vähintään 500 sutta. Esimerkiksi Saksassa, Puolassa ja Italiassa on moninkertainen määrä susia Suomeen verrattuna.

Tälläkin hetkellä vahinkoa aiheuttavia susia voi metsästää Suomessa poikkeusluvilla.

Poistuuko valitusoikeus?

Hallinto-oikeus on aikaisemmin asettanut monet kannanhoidolliset suurpetoluvat toimeenpanokieltoon.

Niemen käsityksen mukaan alueellisista susikiintiöistä ei voisi valittaa.

”Luontojärjestöt ovat aika laajalti onnistuneet estämään tarvittavan suurpetojen metsästyksen. Tämä alkaa näkyä jo karhukannan käyttäytymisessä ja sitä kautta vaarantaa myös ihmisten turvallisuutta. […] Emme halua, että suden kohdalla, joka on näin merkittävässä kasvussa, syntyy samanlaista tilannetta.”

Lumiaron mukaan oleellinen kysymys on nyt, kuinka monta sutta ammutaan ja mihin yksilöihin metsästys kohdistuu, kun metsästystä ollaan mahdollisesti aloittamassa ennenaikaisesti. Hän toivoo enintään 20 suden kiintiötä, josta olisi poistettu tiedetty kuolleisuus, kuten liikennekuolemat, poliisiluvilla ammutut ja tietoon tulleet salakaadot.

”Toivomme malttia, koska vuosien 2006 ja 2015 kannanhoidollisen metsästyksen seurauksena susikanta romahti.”

Suomen Luonto -lehteä kustantaa Suomen luonnonsuojeluliitto ry.