Homo sapiens: Taiteilija Teemu Järvi luo liikettä ruokokynällä
Pihalla vihmoo tuuli ja lumisade, mutta sisällä Nuuksion luontokeskus Haltiassa on lämmintä ja valoisaa. Aulassa vastaan astelee taiteilija ja muotoilija Teemu Järvi. Hänet voisi luokitella jo ulkoasun perusteella ulkoilmaihmiseksi: reppu, ruutupaita ja sarkahousut. Arvaus osuukin oikeaan.
”Kolmisen kuukautta vuodessa vietän Savukosken mökillä, josta lähimpään kauppaan on 75 kilometriä. Siellä puita pilkkoessa ja vettä kantaessa geenit oikein hykertelevät. Sellaista elämää vartenhan ihminen on luotu”, Järvi paljastaa.
Mökin rikkumattomassa rauhassa ovat syntyneet niin karhu, kettu, orava kuin hyttynenkin, siis Järven Forest Greetings -sarjan taideteokset.
Haltiassa grafiikoita on ripustettu pitkän valoisan käytävän seinille. Puiselta taulupinnalta tulijaa katselevat kuin liikkeessä olevat karhu ja ilves. Työt ovat mustan ja harmaan sävyisiä, selkeitä ja jotenkin kiireettömiä. Niistä voi aistia eläimen liikehdinnän ja kuvitella sen elinympäristönkin, vaikka tausta on täysin tyhjä.
”Työni ovat luonnosmaisia ja koetan tavoittaa niissä liikkeen sekä valon ja varjon. Ikään kuin olisin saanut otukset salaa piirroksiini”, Järvi kertoo.
Ruokokynän jälkiä
Jos Järven tyyli on omintakeinen, niin sitä on myös hänen käyttämänsä tekniikka. Taiteilija kaivaa repustaan pahviputken, jonka sisällä kolisevat ruokokynät.
”Nämä ovat järviruokoa.” Ne Järvi on hakenut itse kalastusreissullaan meren rannan ruovikosta, kuivattanut ja vuollut juuri sopiviksi. Värinä hän käyttää nokipohjaista kiinanmustaa, joka on myös kokonaan luonnontuote.
Järvi myöntääkin olevansa perfektionisti, jolle ruokokynällä ja musteella piirtäminen on vapauttava tapa työskennellä.
”Musteen jälkeä on vaikea kontrolloida ja korjata. Siksi tekemiseen pitää heittäytyä. Siinä onnistuu tai sitten ei.”
Tutustu murheelliseen ahveneen ja muihin kansanrunouden kalalajeihin
Näyttelykäytävän päässä jalustalla ja puulastupedillä lepäävät sielulinnut. Ne ovat tervalepästä rouheasti veistetyt hahmot, jotka ovat saaneet innoituksensa kansanperinteestä.
”Karjalaisessa perinteessä uskottiin, että oli hyvä pitää puusta veistettyä sielulintua lähellä nukkuessaan, jottei nukkuvan sielu karannut omille teilleen.”
Kinastelevat korpit
Sielulintujen vieressä seinällä ottavat mittaa toisistaan Kinastelevat korpit. Se kuuluu Mestarin hengessä -julistesarjaan, jonka jokaisesta myydystä julisteesta Järvi lahjoittaa viisi euroa luonnonsuojeluun. Kinastelevista korpeista tuotto menee Luonnonperintösäätiölle. Sarjan innoittaja on Ferdinand von Wright ja hänen klassikkoteoksensa Taistelevat metsot.
Järvellä on jo mielessään taistelupareja sarjan jatkoksi, mutta niitä saadaan odotella vasta keväällä. Nyt taiteilijan pitää kiireisenä muun muassa Haltian näyttely sekä ensi syksynä julkaistava sarja sienipostimerkkejä, johon Järvi loihtii mustantorvisienen.
”Se lankesi minulle, hiili- ja tussipiirtäjälle kuin luonnostaan”, Järvi naurahtaa.
Maaliskuun loppuun saakka esillä olevan Haltian näyttelyn yksi viehättävimmistä töistä taitaa olla Hyttynen.
”Savukosken mökillä ovat hyttyset tulleet tutuiksi, ja niihin minulla on
viha–rakkaussuhde. Kuvaa katsellessa tuleekin kotoisa olo”, Järvi myöntää.
Sama kotoisuuden ja luonnon kaipuu vetää meitä muitakin Järven taiteen äärelle.
”Paras työstäni saama palaute on herättää katsojissa tunteita ja arvostusta luontoa kohtaan”, Järvi sanoo.
Ruokokynät Järvi kerää, kuivaa ja vuolee itse. Myös hänen käyttämänsä väriaine kiinanmuste on luonnontuote. Kuva: Urpo Rautio.
Artikkeli on julkaistu Suomen Luonnossa 1/2016.