Suomalaisten sosiaalisessa mediassa jakamat luontokuvat eivät aivan vastaa todellisuutta, vaan enemminkin ihanteellista kuvaa koskemattomasta luonnosta, selviää Tampereen yliopiston väitöstutkimuksesta. Kuvissa näkyy toistuvasti kaunista luontoa, mutta niistä on rajattu pois modernin elämän merkit, kuten kansallispuistojen ruuhkat ja sähkölinjat.

Väitöstutkimuksen tekijä, tutkija Markus Sjöberg kertoo, että kuvissa toistetaan Suomen kansallismaisemia hyvin samalla tavalla kuin esimerkiksi valokuvaaja I.K. Inhan kuvissa jo yli sata vuotta sitten. Sjöberg on Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Savon piirin puheenjohtaja.

Somen algoritmit suosivat esteettisiä luontokuvia. Tämän seurauksena luonnonsuojelun kannalta tärkeät paikat jäävät vähemmälle huomiolle. Samalla kapenee näkemys oikeasta luonnosta.

Somekuvien ongelmana on myös se, että se johdattaa ihmisiä samoihin kuvauksellisiin paikkoihin, mikä aiheuttaa luonnon kulumista. Somen hyvä puoli on se, että siellä voidaan levittää tietoisuutta hyvistä retkitavoista ja luonnonsuojelusta.

Tutkimusta tehdessään Sjöberg havaitsi, että somen luonto- ja retkeilyryhmissä ei keskusteltu luontokadosta ja ilmastonmuutoksesta juuri lainkaan. Syynä tähän saattaa olla se, että niitä on vaikea havainnollistaa kuvissa. Ne ovat hänen mukaansa myös hyvin poliittisia aiheita ja joissain somen luontoryhmissä niistä keskustelu on jopa kielletty.