KANSALLISRUNOILIJA J. L. Runebergin jyhkeät säkeet runossa Maaherra olivat vielä äsken suomalaisuuden peruskiviä. Lain, varsinkin perustuslain, arvon korostaminen kuuluivat erityisesti keskustan ja kansallisen kokoomuksen ideologiaan ja retoriikkaan.

Te voiton saitte, Teill on valta nyt / siis minun tehkää, miten miellyttää / Mut laki, ennen mua syntynyt / myös jälkeheni jää.

Vuonna 2016 kaikki on toisin. Perustuslakia vastaan hyökätään systemaattisesti ja koordinoidusti vallan ylimmistä linnakkeista. Elinkeinoelämän valtuuskunnan puheenjohtaja Jorma Ollilan sanoin: ”Oikeusoppineet tulkitsevat kärkkäästi mitkä tahansa muutokset perustuslain vastaisiksi, taloudelliset tosiasiat sivuuttaen.” (Helsingin Sanomat 2.1.2016).

Saman lehden myöhemmässä kolumnissa nimetön ministeri arvostelee perustuslakijuristeja kaiken pysäyttävästä ”Seis-kädestä”. Nimeltä mainitaan Kaarlo Tuori, joka Suomen Luonnonkin haastattelussa on ollut huolestunut kuntalaisten oikeuksien ja ely-keskusten vaikutusvallan kaventamisesta.
 

OLLILAN VIESTI noudattaa hyökkäyksen peruskaavaa. Perustuslaki tai sen tulkinta on väärässä, mutta konkreettista ongelmaa ei haluta nimetä. Kaavaan kuuluu vetoaminen talouteen, vaikka ”taloudelliset tosiasiat” ovat asia, josta harvoin vallitsee yksimielisyys. Sen sijaan aiemmin ollaan oltu yksimielisiä, etteivät perustuslakiin kirjatut perusoikeudet ole riippuvaisia talouden heilahteluista. Vaikka konkreettisia tavoitteita piilotellaan, ne aivan varmasti ovat olemassa. Osa niistä
 löytyy hallitusohjelmasta.

Perustuslain 20. pykälä säätää vastuun luonnosta, sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluvan kaikille. Pykälän toinen momentti konkretisoi asiaa: ”Julkisen vallan on pystyttävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon”. Ely-keskusten roolina on toimia myös tämän oikeuden puolesta.
 

OMASTA YMPÄRISTÖSTÄ päättämistä on kaavoitukseen vaikuttaminen. Kansalaisen vaikutusvallan ydin ei ole osallistuminen johonkin sidosryhmätapaamiseen, jossa alentuvasti hymyilevät kaavoittajat tarjoilevat pullaa eivätkä piittaa siitä mitä kansa sanoo. Vaikuttamisen ydintä on oikeus valittaa kaavapäätöksistä. Sillä on myös suuri ennaltaehkäisevä vaikutus. Kansalaista kannattaa kuunnella, koska muuten hän voi käydä hankalaksi.

Niinpä Juha Sipilän hallituksen ohjelmaan kirjattiin tavoitteeksi rajoittaa valitusoikeutta kaavoista ja karsia muutenkin vaikutuskeinoja. Kun ohjelma muuntuu lakiesityksiksi, joudutaan tutkimaan perustuslakia. Myös siksi perustuslakia vastaan hyökätään juuri nyt.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.