Löysin kesämökin pihamaalta muutaman nelilehtisen apilan sekä yhden viisilehtisen. Aiemmin en ole nähnyt ensimmäistäkään. Mikä aiheuttaa nelilehtisen apilan?

Hernekasvien lehden perusmuoto on pääteparinen lehti, jossa rangan (keskisuonen) kahta puolta ovat vastakkain parilliset lehdykät ja kärjessä yksi pariton lehdykkä. Lehdyköiden määrä vaihtelee eri lajeilla. Apiloilla lehdyköitä on tavallisesti kolme, jolloin sitä sanotaan kolmisormiseksi eikä päätöpariseksi.

Joskus apilan lehden kehitys häiriytyy, ja lehdyköitä syntyy neljä, viisi tai useampiakin; yli kymmenlehdykkäisiäkin apilan lehtiä on löydetty. Lehden keskisuoni ei kuitenkaan kasva pituutta, vaan lehdykät jäävät tiiviiksi kimpuksi. Kun lehdyköitä on kymmenkunta, lehdestä tulee jo ruusukemainen.

Kehityshäiriön aiheuttanee useimmiten jokin ulkoinen tekijä: poikkeava lämpötila, mekaaninen häiriö kuten nurmenleikkuu tai hyönteisen purema. Häiriön tilapäisyyttä osoittaa se, että samassa kasvissa on tavallisesti vain yksi poikkeava lehti, mutta niitä saattaa löytyä naapuriyksilöistä lisää. Joskus samassa yksilössä on useita poikkeavia lehtiä. Silloin syynä voi olla perimän häiriö, kasvia vaivaava sieni tai muu tauti.

Länsieurooppalaisessa perinteessä neljän, ristin muodossa olevan lehdykän on nähty edustavan vaurautta, mainetta, uskollista rakkautta ja hyvää terveyttä. Suomessa ei selitystä yleisesti tunneta, mutta silti nelilehtis­tä apilaa pidetään onnen enteenä. Ainakin yhdessä asiassa voi olla samaa mieltä iskelmänikkarin kanssa: hymyhuulet takaavat menestyksen paremmin kuin isokaan tukku nelilehtisiä apiloita.