Muuttolintukalenteri: Koko Suomen punasiipi laulaa useilla murteilla
Punakylkirastas. Kuva: Jani Kurkisuo-Pohjoisaho / Vastavalo
Punakylkirastas lienee yksi maamme vähiten tunnettuja sukunsa edustajia, lajin yleisyydestä huolimatta.
Punakylki on näyttävä laji, jonka tunnistaa valkoisista silmäkulma- ja viiksijuovista, sekä ruosteenpunaisista kyljistä ja siiven alapuolta peittävistä höyhenistä. Ruosteenpunaisten siipien alapuolten mukaan laji tunnetaan ruotsiksi nimellä rödvingetrast ja englanniksi nimellä redwing. Linnun yläpuoli on ruskea ja vaalea rinta pitkittäisviiruinen.
Kevätmuutto Suomeen ajoittuu huhtikuulle. Silloin punakylkiä näkee runsaasti pihanurmikoilla, puistoissa ja pelloilla muiden rastaiden mukana. Laji pesii koko maassa saaristosta pohjoisimpaan Lappiin. Pesimäympäristöksi kelpaavat monenlaiset metsänreunat ja aukkopaikat, tunturikoivikot ja jopa puuttomien tunturialueiden pajupusikot.
Laulussa on suurta paikallista vaihtelua, eli murteita. Punakyljen laulu on kuitenkin helposti tunnistettava, sillä se on yksinkertainen ja koostuu kahdesta tyypillisestä osasta. Alussa on lyhyt sarja vihellyksiä, joita seuraavat kitisevät viserrykset. Tätä kaksiosaista säettä lintu toistelee halki koko levinneisyysalueensa Islannista Itä-Venäjälle.
Kuuntele punakylkirastaan laulua:
Lue myös:
Punakylkirastaat laulavat murteilla, mutta millaisilla ja missä päin Suomea?
Mitä on selvinnyt punakylkirastaan murteista ja miten eri laulutavat syntyvät? Musiikkitieteilijä Topi Linjama selvitti.
Lajikoulu: Opi tuntemaan Suomen rastaat
Rastaiden laulu kuuluu olennaisena osana suomalaiseen metsään ja maisemaan. Opi tuntemaan kuusi Suomessa pesivää rastaslajia!
Peippo ja kolme muuta – testaa, erotatko samankaltaiset äänet
Peipon ääni muistuttaa etenkin pajulinnun, puukiipijän ja metsäkirvisen ääntä. Tunnistatko nelikon äänet?

Tilaa Suomen Luonto
Tue ajankohtaista ja asiantuntevaa luonto- ja ympäristöjournalismia. Tilaa Suomen Luonto ja tule mukaan luonnonystävien joukkoon!
Alk. 3 numeroa 23,40 €.
