Kaivoksien tiedetään olevan hyvin raskaita hankkeita ympäristölle, miten ne toteutetaankin. Hannukaisen rautakaivoshanke Kolarissa Ylläksen lähellä vaikuttaa lupahakemuksiin tulleiden yli sadan selvityspyynnön ja lausuntojen perusteella epävarmalta hankkeelta. Lapin Ely-keskuskin totesi, että lupahakemukset ovat epäselviä ja ristiriitaisia.

Hankkeesta annetaan Hannukainen Mining Oy:n verkkosivuilla ruusuinen kuva. Yhtiö vakuuttaa, että kyseessä on niin ympäristöystävällinen hanke kuin mahdollista. Luonnonsuojelijat, asiantuntijat ja monet viranomaiset ovat tästä eri mieltä. Kaivoksen kannattavuusarviota on pidetty epärealistisena ja jäte­vesien hoitosuunnitelmaa puutteellisena. Hankkeen takana olevalla yhtiöllä ei näytä olevan tarvittavaa osaamista näin suureen projektiin.

Tornionjoen–Muonionjoen tilasta on syytä olla erityisen huolissaan. Hannukaisen kaivoksen päästöjen lisäksi jokeen tulisivat päätymään Ruotsin puolen Kaunisvaaran kaivoksen jätevesipäästöt. Hannukaisen selvityksissä ei ole huomioitu kahden kaivoksen yhteispäästöjä.

Reilu vuosi sitten suljetun Kaunisvaaran rautakaivoksen avaamista uudelleen suunnitellaan parhaillaan Kaunis Iron -yhtiön toimesta. Rahoitusta on saatu, ja yhtiön mukaan kaivos starttaisi jo ensi kesänä.

Hannukaisen uusimman koe­rikastuksen tulosten mukaan prosessikemikaalien käyttötarve voi olla kolminkertainen verrattuna hakemuksessa mainittuun. Huolestuttavia ovat erityisesti ksantaatit, jotka ovat vesistöissä myrkyllisiä tai erittäin myrkyllisiä. Hannukaisen suunnittelema ksantaattien käyttömäärä olisi noin 4000 tonnia vuodessa eli poikkeuksellisen suuri.

Yhtiön mukaan ksantaatit hajoavat eikä niitä siksi juuri päätyisi vesistöihin. Kemikaalien hajoamista tutkivat testit antavat kuitenkin virheellistä tietoa, sillä lämpö­tila vaikuttaa hajoamisnopeuteen, eikä kokeita ole tehty kylmässä. Suomen Lapissa on pitkä ja kylmä talvi.

Hakemuksessa ja sen pohjana olevissa arvioissa ongelmana on myös se, että niissä on käytetty virheellisiksi väitettyjen tietojen lisäksi vuoden keskiarvojen olettamaa.

Kun käytetään vain keskiarvoja jäävät huomioimatta esimerkiksi sade ja sulamisvesien piikit, jotka voivat kerralla tuoda suuren määrän virtaamaa ja aiheuttaa jätevesialtaiden ylivuotoja. Riittävätkö varastot, kun ennen Muonionjokea on varsin pieni Rautuvaaran allas?

Tornionjoen–Muonionjoen ja ympäröivien sivujokien ekosysteemi on niin herkkä, että jos jätevesien vuotoja tapahtuu liikaa ja kemikaalipitoisuudet ovat suuria, tuloksena voi olla erittäin suuret haitat Natura 2000 -statuksen saaneen vesistön ekosysteemiin.

Teoriassa on mahdollista, että kaivos voi saada toimiluvan puutteellisilla ja virheellisilläkin selvityksillä. Lupaprosessiin valituksineen menee kuitenkin vielä aikaa, eikä yhtiön oma tavoite tuotannon aloittamisesta 2022 tule toteutumaan.

Uskallammeko luottaa siihen, että viranomaiset ovat oppineet Talvivaarasta ja ovat nyt tiukempia? Toivottavasti, sillä kyseessä on suhteellisen lähellä asutusta, vain noin 25 kilometriä Kolarista, tapahtuva intensiivinen ja valtavan ympäristö­riskin hanke.

Vahtikoira-palstalla eri kirjoittajat tarttuvat ajankohtaisiin trendeihin ja ilmiöihin.