Lokakuun alussa hirvillä on kiima. Ensimmäinen kiimahuippu on nyt jo mennyt, mutta ensi viikon kuluessa odotetaan toista huippua.

Luontokuvaaja Asko Hämäläinen sai tallennettua vuonna 2013 kuvatulle videolle hirvisonnien puuhia kiimakuopalla. Ensin paikalle saapuu suuri valtasonni, joka kaivaa kuopan, virtsaa siihen ja rypee kuopassa tartuttaakseen itseensä hajuja. Partaakin huljutellaan virtsalammikossa.

”Myöhemmin paikalle tulevat pienemmät sonnit. Ne haluavat tietenkin myös tartuttaa valtasonnin hajun itseensä”, Hämäläinen kertoo.

Nuorten sonnien välillä käydään pientä nokkapokkaa, mutta valtasonnin asema on kiistaton. Sillä on useita kiimakuoppia samalla alueella, ja kiiman lähetessä kaikki alueen hirvet kerääntyvät niiden tuntumaan. Sonnit odottavat yhdessä naaraiden kiimaa, joka kestää yhden vuorokauden tai jopa vähemmän.

”Sinä aikana valtasonni astuu ainakin suosikkilehmänsä, mutta pienemmille sonneille voi aueta tilaisuus hoidella ikätovereitaan”, Hämäläinen kertoo.

Hirven kiima on herkkää puuha, ja valtasonni tekee lisääntymisen onnistumiseksi valtavan työn. Siksi on sääli, että juuri pahimpaan aikaan paikalle voivat tulla metsästäjät aseineen ja koirineen. On huomattu, että kun hedelmöittyminen häriön takia myöhästyy, vasatkin syntyvät keväällä myöhemmin ja valtasonnin paras perimä jää usein käyttämättä. Tämä on johtanut hirvien lihapainon pienenemiseen.

Asiaan on kuitenkin tulossa muutos, sillä ensi vuodesta alkaen hirvenmetsästys alkaa Etelä-Suomessa kolme viikkoa myöhemmin kuin nyt, lokakuun toisena lauantaina. Koko Lapin maakunnassa metsästyskausi jaetaan puolestaan kahteen osaan siten, että kiihkeimpänä kiima-aikana hirvet saavat rauhan.

 

Suomen Luonnossa 8/2016 julkaistiin laaja juttu hirvestä ja sen historiasta. Nouda numero hyvin varustellusta lehtipisteestä tai tilaa lehti kotiisi.

hirvikiimametsästys