Teksti: Jenna Parmala

Rinna Saramäki

  • Kuka? Rinna Saramäki, 40.
  • Mitä? Kirjoittanut kirjan 250 ilmastotekoa, joilla pelastat maailman (Otava).
  • Kotipaikka? Helsingin kantakaupunki.
  • Motto? Koskaan ei ole liian myöhäistä tehdä jotakin luonnon hyväksi.
  • Tärkeintä luonnossa? Sienestys, siihen liittyvät löytämisen riemu, hajut, maut ja estetiikka.

Munkkiniemen rannalla kuura narskuu jalkojen alla.
”Käydään katsomassa jäätä”, Rinna Saramäki ehdottaa ja lähtee vesirajaan.
Pakkasyön jälkeen rantakasvustossa törröttää teräväreunaisia jääkukkia.
Saramäki koskettaa huurtuneen kelon runkoa ja nappaa kuvan veden pintaan jäätyneistä kaisloista.
”Upean näköinen pinta, tuota kuviota voisi hyödyntää vaatesuunnittelussa.”
Saramäki on valmistunut vaatesuunnittelijaksi viime vuosikymmenellä. Tätä nykyä hän on kuitenkin tieto- ja lastenkirjailija. Uusin teos, 250 ilmastotekoa, joilla pelastat maailman, ilmestyi tänä vuonna. Siinä Saramäki antaa vinkkejä toimista, joiden avulla tavallinen suomalainen voi tutkitusti auttaa ilmastoa.

”On aivan mahtavaa, että voin työssäni selvittää minua kiinnostavia vastuullisuuskysymyksiä ja auttaa samojen kysymysten kanssa painiskelevia suomalaisia.”
Yksi varsin helpoista pienistä ilmastoteoista on kaunis kangasnenäliina, johon Saramäki nyt tuhauttaa nenänsä.
”Kangasnenäliinoista syntyy vähemmän jätettä, ja iho voi paremmin.”

Rantaparkissa odottaa Saramäen uskollinen ajokki, 1960-luvun hopeinen polkupyörä, jonka hän on kunnostanut talviajettavaksi. Hän polkee päivittäin kymmenen kilometrin matkan kotoaan Otaniemeen ja takaisin. Saramäki opiskelee Aalto-yliopistossa luovan kestävän kehityksen maisteriopintoja.
”Nykyään pyöräilen joka paikkaan. Oli iso juttu huomata, että jaksan ihan hyvin polkea pitkiäkin matkoja, säästä riippumatta. Olinkin vahvempi kuin luulin.”

 

Maakellari-ikävä

Kun Saramäen isovanhemmat vielä asuivat Munkkiniemessä, hän käveli usein
merenrannassa.
”Silloin vastarannassa näkyi vain vihreää metsää. Ajattelin, että tässä on keskusta ja tuolla alkaa villi luonto. Nythän vasta­ranta on täynnä kaikenlaisia tehtaita ja rakennuksia.”

Saramäki vietti lapsuutensa lempääläisessä omakotitalossa keskellä metsää. Tontilla viljeltiin ainakin perunaa, mansikkaa, lanttua ja porkkanaa. Sienestä­minen ja marjastaminen olivat tärkeitä harrastuksia.
”Se oli oikea maalaislapsuus. Elämämme pyöri sadonkorjuun ja täpötäyden maakellarimme ympärillä.”

Nyt Saramäki asuu aviomiehensä ja lapsensa kanssa Helsingin kantakaupungissa ja kertoo kärsivänsä maakellari-
ikävästä.
”On vähän surullista, ettei kaupunkilaisten elämään kuulu kellaria, jonne voisi säilöä kausittain satoa.”

Nuori ympäristöaktivisti

Saramäki ehdottaa, että jokainen suomalainen omistaisi päivästään vartin verran yhden ilmastoteon tekemiselle. Siinä ajassa ehtii aloittaa sijoittamisen ympäristöystävälliseen rahastoon tai vaikka pestä kylpyhuoneen puhdistusaineiden sijaan mäntysuovalla ja etikalla. Saramäellä on kirjassaan tavoitteena tarjota tutkittuja suomalaisia keinoja oman ilmastoahdistuksen helpottamiseksi.

”Aiheesta lukemani kirjat eivät sopineet suomalaiseen kulttuuriin. Me emme tarvitse ohjeita, joissa vilisee esimerkiksi kaasulämmittimiä ja maitomiehiä. Minä halusin tietoa keskuslämmityksestä ja suomalaisista maitotiloista.”
Koska Saramäki on kalaakin syövä kasvissyöjä ja taustaltaan vaatesuunnittelija, hänen oli helppo kirjoittaa vinkkejä ruoka- ja vaateaiheista.

”Sen sijaan minun oli uppouduttava erityisesti talouden ja asumisen aiheisiin.”
Perehtyminen kannatti ja koukutti. Tällä hetkellä Saramäen yöpöydällä odottaa kirja energiatehokkaasta kerrostaloasumisesta.
”Harkitsen liittymistä taloyhtiömme hallitukseen. Varsin pienillä teoilla koko taloyhtiö voi tehdä ilmastotekoja ja säästää rahaa. Kaiken voi aloittaa esimerkiksi rappukäytävän lämpötilan laskemisesta.”

Saramäki kertoo olleensa jo lapsena ympäristöaktivisti.
”Kerran näin ojaan heitettyjä roskia, tulistuin, ja kokosin ne mielenosoituksellisesti kasaksi keskelle tietä.”
Tulevaisuudessa Saramäki haluaisi vaikuttaa yhä enemmän kuluttamisen rakenteisiin.
”Nyt kirjan kirjoittamisen jälkeen minun tekisi mieli lähteä Brysseliin puhumaan ympäristöystävällisemmän EU-tason politiikan puolesta.”

Rinna Saramäen tärkeät vuodet:

1986
Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus tapahtuu Rinna Saramäen ollessa 6–vuotias.
Hän ymmärtää, että luonnossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaukana sattunut onnettomuus näkyy myös Suomen luonnossa.

2010
Tytär syntyy ja mullistaa Saramäen elämän. Hän oli harkinnut lapsen hankkimista pitkään ja pohtinut, minkälaisen maapallon tuleva sukupolvi tulisi perimään.

2013
Rinna Saramäen teos Hyvän mielen vaatekaappi (Atena) ilmestyy. Se on Saramäen ensimmäinen vastuullisuutta käsittelevä kirja. Teos saa erittäin hyvän vastaanoton.

2035
Hiilineutraali Helsinki. Saramäki toivoo, että kaupunki toteuttaisi päästötavoitteitaan vieläkin kunnianhimoisemmin. Unelmatilanteessa Saramäki olisi hiilineutraalin Euroopan asukas, joka lobbaa työkseen yhä ilmastoystävällisempää ympäristöpolitiikkaa.

250 ilmastotekoailmastotekoRinna Saramäki

Tilaa uudistunut Suomen Luonto!

Tunne luontosi ja tue luonnonsuojelua, tilaa lehti tai digilukuoikeus!