Korkeasaaren eläintarhan karhut päästettiin ensimmäistä kertaa ulkoilemaan aurinkoiseen maaliskuiseen päivään.
12.3.2013
Korkeasaaren eläintarhan karhut päästettiin ensimmäistä kertaa ulkoilemaan aurinkoiseen maaliskuiseen päivään.
Pohjois-Euroopan karhut viettävät vuoden kylmimmän ajan talviunessa tai oikeammin kevyessä horroksessa. Luonnossa otsot lähtevät pesästään maalis-huhtikuussa Etelä-Suomessa ja Lapissa vasta vapun jälkeen. Aluksi karhut jäävät pesän ulkopuolelle odottelemaan ja köllimään, jotta niiden suolisto alkaa toimia. Ensimmäisen viikkojen ajan karhujen ruokavalio koostuu puiden silmuista, mutta pian karvatassun on saatava tyydytettyä valkuaistarpeensa ja se lähtee hirvijahtiin. Karhu saa vatsansa täyteen myös napsimalla muurahaisia suoraan pesästi, mikäli hirvisaalis jää haaveeksi.
Keväällä intensiivinen valo lietsoo hermovälittäjäaineiden tuotantoa. Ihminen vilkastuu ja kiinnostuu – ympäristöstään ja lajitovereistaan – liekö malttaa lepäämään, vaikka talvi sentään takana. Ei siitä ole kauaa, kun keväällä oltiin hyvin konkreettisesti heikkoina ja kuoltiin eniten.
On ihmeellistä, miten väkevästi lintujen laulu luo tunnelmaa, joka usein tuntuu sopivan täydellisesti hetkeen ja paikkaan. Onko sittenkin niin, että sovitamme lintujen lauluun omia tunnetilojamme? Olenko tänään peiponpirteällä tuulella, vaiko pajulinnun alakulon alhossa?
Talvihorrokseen tai -uneen vaipuville eläimille leuto ja vaihteleva talvisää voi tuoda suuria ongelmia. Miten eri eläimet tulevat toimeen lumettoman ja lumisen talven rajamailla?
Ihmisen muistia on suhteellisen helppo tutkia, mutta millainen muisti mahtaa olla oravalla, närhellä, hömötiaisella tai kimalaisella? Testaa tietosi muistivisassa!