Torisevan rotkojärvet
Teksti ja kuvat: Jussi Helimäki
Virroilla sijaitsevan kolmen hienon luode–kaakkosuuntaisen rotkojärven ketju on tunnettu luontokohde.
Jyrkkien kallioiden reunustamat järvet ovat syviä, keskimmäisen eli Keskisen-Torisevan suurimmaksi syvyydeksi on mitattu 37 metriä.
Alainen-Toriseva on maisemallisesti näyttävin. Sen kuuluisa korkea Inkerinkallio on saanut nimensä nuoren aatelisneidon, Inkeri Kurjen tarinaan pohjautuen. Inkeristä sekä muista alueen historiaan liittyvistä henkilöistä ja luonnosta kerrotaan luontopolun varrella olevissa tänä vuonna uusituissa tietotauluissa.
Inkerinkallion huipulta näkee kauas Jähdyspohjan kylään. Kuva: Jussi Helimäki
Noin kuuden kilometrin luontopolku kulkee vaihtelevissa ja komeissa maisemissa. Polun länsiosassa on rotkojärvien rantoja, eteläosassa kylätien vartta, itäosassa pienen joen ja Kangasjärven rantaa sekä Lakarin leirintäalueen reunaa ja pohjoisosassa metsämaastoa.
Torisevan luontopolku on paikoin yhtenevä alueen läpi kulkevan laajemman retkeilyreitin, Pirkan Taipaleen kanssa.
Alainen-Toriseva. Kuva: Jussi Helimäki
Torisevan historiaan liittyy tunnettuja kulttuurivaikuttajia 1800-luvulta lähtien. Sieltä saivat vaikutteita muun muassa kirjailija Zacharias Topelius, taidemaalarit Werner Holmberg ja Akseli Gallen-Kallela. Toriseva-aiheisten teosten tekijöistä I.K. Inhalla on kuitenkin erityisasema, sillä Virtain Jähdyspohjassa syntynyt valokuvaaja dokumentoi monipuolisesti sekä Torisevaa että muita Virtain maisemia 1800-luvun loppupuolelta 1900-luvun alkupuolelle.
Uudemman kulttuurituotannon erikoisuutena voisi mainita Karhuoopperan, jota esitettiin rotkojärven rannalla vuosina 1995–1997.
Alaisen-Torisevan rotkojärvi on komeimmillaan ruska-aikaan. Kuva: Jussi Helimäki
Alueen palvelurakenne on varsin hyvä. Infotaulujen ja hyvin merkityn luontopolun lisäksi polun varrella on kaksi nuotiopaikkaa, huusseja, laavu Kangasjärven rannan lähellä ja kesäisin toimivia kahviloita sekä Torisevan Kahvimajalla että Lakarin leirintäalueella. Pysäköintipaikkoja on rotkojärvien alueella kantatie 66:n varrella ja Lakarin leirintäalueen vieressä.
Luontopolun luoteispuolella sijaitseva Yläinen-Toriseva on suosittu kalastuspaikka, jonne on istutettu muun muassa lohikaloja. Se sijaitsee noin kahden kilometrin päässä Virtain keskustasta.
Retkivinkkejä Virroilta
1) Lakeisnevankankaan aarnialue
Virtain komein vanhan metsän alue sijaitsee Killinkosken, Ohtolan ja Itämerentien välisellä laajalla metsäalueella. 23 hehtaarin metsä on sekä Natura- että luonnonsuojelualuetta, jossa voi nähdä vaikkapa pohjantikan. Läheisellä Lakeisnevalla taas voi kuulla pirkanmaalaisittain harvinaisen riekon naurua. Suojelualueella on merkitty polku, joka kulkee kaatuneiden puiden lomassa.
2) Herraskosken seutu
Ympäri vuoden avoimena pysyvän Herraskosken seutu on monipuolinen kohde. Talvella koskissa sukeltelee useita koskikaroja, saukko on tavallinen vierailija, ja joutsenia voi nähdä kovimmillakin pakkasilla. Muuttoaikoina sinne kerääntyy suuria vesilintuparvia; Herraskosken ja Vuolteen alue onkin määritelty valtakunnallisesti arvokkaaksi lintualueeksi. Sinne on helppo mennä läheiseltä Herrasentieltä. Vuolteen rannalla on esteetön lintutorni, ja tornille johtavan polun varrella on aarnimaista kuusikkoa. Lähistöllä sijaitsee Virtain perinnekylä historiallisesti arvokkaalla Marttisen saarella.
3) Haukkaneva
Alavuden rajan tuntumassa sijaitsevan erämaisen suon kilometrejä pitkät avoalueet ovat näkemisen arvoisia. Metsäautoteitä pitkin pääsee melko lähelle linnustollisestikin arvokasta suoaluetta; polkuja tai pitkospuurakennelmia ei suojellulla suolla ole.