Suomen eteläisimmän kaupungin lounaiskärjessä sijaitsee Tulliniemi, jonka länsiosassa kulkee Tulliniemen luontopolku. Polulla on mittaa noin 7 km. Reitti kulkee Gunnarstrandin pohjoispuolisen pysäköintipaikan, Vapaasatama 1, luota niemen länsipuolelle, jossa varsinainen luontopolku alkaa. Erittäin kauniissa ympäristössä mutkittelevan luontopolun varrella on hietikkoa, niittyä, kivikkoa, erilaisia metsiä männiköistä vanhoihin tervalepikoihin ja rantakallioita. Polku tekee silmukan Uddskatanin eteläkärjessä ja palaa takaisin lähtöpisteeseen.

Uddskatanin luonnonsuojelualue on 32 hehtaarin laajuinen. Suurin osa suojelualueesta sijaitsee luontopolun ympäristössä niemen länsiosassa, ja noin 5 hehtaarin alue sijoittuu niemen itärannalle. Lisäksi vesialueita niemen ympärillä on suojeltu laajasti. Tulliniemen linnustonsuojelualue kuuluu Natura 2000 -verkostoon.

Luontopolku mutkittelee vehreiden rantametsien halki.

Rantametsää luontopolun varrelta.

Uddskatanin luontopolun varrella näkyy huomattava määrä jääkauden merkkejä, kuten silokallioita ja hiekkarantoja. Ensimmäinen Salpausselkä pujahtaa mereen niemen kärjessä.

Rantamaisemaa Uddskatanin kärjessä, Manner-Suomen eteläisimmässä pisteessä.

Tulliniemen vaikutus lintujen liikehdinnälle on merkittävä. Pitkä niemi kuuluu Suomen päämuuttoväyliin ja se kerää lintuja muuttoaikoina. Alueella seurataankin aktiivisesti lintujen muuttoa, erityisesti Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen, Tringan toimesta. Uddskatanilla sijaitsevalle, vuonna 1979 perustetulle lintuasema Haliakselle järjestetään silloin tällöin retkiä. Muun muassa ilmastonmuutoksen ja elinympäristöjen muutoksien vaikutusta lintukantoihin voidaan selvittää pitkillä, kymmeniä vuosia kestävillä havaintosarjoilla.

Tulliniemen saaristossa ja Uddskatanilla pesii runsaasti eri lintuja. Lapintiira, monet lokkilajit, haahka, ristisorsa, suokukko ja merikihukin asuttavat aluetta. Hyönteisistä mainittavia ovat muun muassa isoapollo ja nummijuuriyökkönen.

Uddskatanin merenrantaniityillä hoidetaan maisemaa niittämällä ja laiduntamalla. Tämä auttaa joitakin hyvin harvinaisia kasveja, kuten niittylaukkaneilikkaa menestymään alueella. Tavallisempi, joskin harvinainen ja erityisen näyttävä merikaali kasvaa paikoin runsaana mm. luontopolun varrella kivikko- ja hiekkarannoilla. Lajin runsain esiintymä Uudellamaalla kasvaa juuri Tulliniemellä.

Merikaali kasvaa luontopolun varrella.

Tulliniemen historia on melkoinen. Alueella voi nähdä niin osan laivan hylystä rannalla, naisten sodanjälkeisen työsiirtolan kuin luotsiaseman 1900-luvun puolivälistä sekä sodanaikaisia rakennelmia. Lisätietoa historiasta: luontoon.fi/uddskatan/historia

Palawan-laivan hylky löytyy aivan reitin alusta.

Luontopolulla pääsee tutkimaan myös toisen maailmansodan aikaisia rakennelmia.

Hyvin merkityn Tulliniemen luontopolun lisäksi reitin varrella on harvakseltaan levähdyspaikkoja, runsaasti infotauluja sekä kuivakäymälä. Toinen kuivakäymälä on Vapaasataman pysäköintipaikan yhteydessä. Luontoa ja historiaa mukavasti yhdistävän luontoreitin kulkemiseen on hyvä varata pari tuntia, jotta maisemia kerkeää ihailemaan. Sulan maan aikana luonnonsuojelualueella tulee kulkea polkuja pitkin.

Luontopolun varrelta löytyy pari levähdyspaikkaa ja hienoja maisemia eväiden nauttimiseen.

eteläisin pisteHankoretkeilyRetkivinkkiSuomen eteläisin pisteTulliniemiUddskatan

Tunne luontosi

Suomen Luonto on ajankohtaisen luontotiedon aarreaitta!
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.