Pitkän ja kapean Tuusulanjärven länsirannalla kohoavalta kukkulalta avautuu näkymä kosteikoille ja niitä ympäröiville pelloille. Lirot ja suokukot kipittelevät touhukkaina rannalla, jonne monet muutkin kahlaajat ja vesilinnut ovat pysähtyneet runsain joukoin levähtämään keväisen muuttomatkansa varrella.

Kosteikoiden lisäksi järvi on tunnettu kulttuurikohteistaan. Sata vuotta sitten itärannan suuntaisesti kulkevan Rantatien varteen virisi vireä taiteilijayhteisö.

Yhteisön perusti vuonna 1897 kirjailija Juhani Aho, joka vuokrasi rannalta talon, Aholan. Vähän myöhemmin Pekka Halonen pystytti taiteilijakotinsa niemelle, johon oli hiihtoreissullaan ihastunut, taidemaalari Eero Järnefelt rakennutti Suvirannan, runoilija J. H. Erkko Erkkolan ja säveltäjä Jean Sibelius Ainolan.

Kaikki nämä taiteilijakodit toimivat nykyään museoina. Lisäksi alueella sijaitsee kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven kuolinmökki ja Syvärannan lottamuseo, ja järven ympäristössä järjestetään monenlaisia kulttuuritapahtumia.

Kosteikot kuten Seitteli pidättävät järveen valuvia ravinteita. Kuva: Mika Asikainen

Järven uusi elämä

Taiteilijoiden teoksiinsa ikuistama erämaajärvi oli 1970-luvulle tultaessa ihmistoiminnan seurauksena lähes kuollut. Vesistö oli rehevöitynyt ja sen pohja oli laajalti hapeton.

Paikalliset huolestuivat järven surkeasta tilasta 1990-luvulle siirryttäessä – Pro Tuusulanjärvi syntyi. Asukkaiden lisäksi järven pelastamiseen lähtivät mukaan Tuusulan ja Järvenpään kunnat sekä valtio.

Voimallisin ponnistus oli kahden laajan kosteikon rakentaminen. Niistä Rantamo valmistui vuonna 2001 ja Seitteli vuosina 2007–2009. Kosteikkojen yhteenlaskettu pinta-ala on 28 hehtaaria, ja tiettävästi se on Suomen suurin vesiensuojelukosteikko.

Rantamo on myös osa Tuusulanjärven natura-aluetta, johon kuuluvat lisäksi järven etelä- ja pohjoispäätyjen rantakosteikot.

Kunnostustoimien päätavoitteena on ollut valuma-alueelta tulevan ravinnekuorman vähentäminen. Tavoitteessa on onnistuttu, ja veden laatu on parantunut huimasti. Samalla on tullut tehtyä luonnonsuojeluteko. Syntyi hieno luontokohde, lähivirkistysalue ja huimasti lisää elintilaa linnuille.

Aleksis Kiven kuolinmökki on Tuusulanjärven Rantatien nähtävyyksiä. Kuva: Eero J. Laamanen / Vastavalo

Pyöräillen, meloen, hiihtäen tai luistellen

Tuusulanjärvi ympäristöineen tarjoaa jokaiselle jotakin. Samalla retkellä voi nauttia luonnosta, liikunnan riemusta ja kulttuuritarjonnasta.

Järven ympäri kulkee suosittu pyöräilyreitti, joka houkuttaa vuosittain kymmeniätuhansia pyöräilijöitä. Pyöräretken voi aloittaa vaikka Rantatieltä, haistella kevättä Halosenniemen rannassa, ihailla Vanhankylänniemen suojeltua kallioketoa, mistä voi jatkaa linturetkelle Rantamo-Seittelissä, jonka laidalle on rakennettu näköalapaikka maiseman ihailijoille ja lintujen tarkkailijoille.

Eväitä voi piipahtaa syömään Sarvikallion virkistysalueelle, joka oli jo aikoinaan alueen taiteilijaperheiden suosikkiretkipaikka.
Vesille mielivä voi lähteä melomaan tai vuokrata vaikkapa soutu- tai kirkkoveneen.

Evästauko Sarvikallion maisemissa. Kuva: Annakaisa Vänttinen

Talvella retkeilijää odottavat hyvät hiihtoladut ja 16 kilometriä pitkä retkiluistelureitti. Varusteita, kuten retkiluistimia, potkukelkkoja ja kesällä veneitä, saa myös vuokrattua. Kalastus on suosittua niin kesällä kuin talvellakin.

Kulttuuriaarre on saanut uuden mahdollisuuden.