Niemen kärjen takaa kuuluu ujeltavaa pörinää. Pikku hiljaa se voimistuu, ja pian pari vesiskootteria kiitää ohi. Kohta ne ajavat toiseen suuntaan. Minne lievät menossa vaiko minnekään.
Vesiskootteria on ehdotettu vuosikausia vuoden turhakkeeksi, mutta vasta nyt päristelijä sai ansaitsemansa arvelluttavan huomionosoituksen.

”Uskomatonta, että tätä kapinetta ei ole aikaisemmin valittu. Laitteella ei ole oikeasti mitään hyötykäyttöä. On kuitenkin todella paljon melusaastetta aiheuttava laite, joka näyttää kannustamaan pyörimiseen rantojen lähellä vailla aikomustakaan minkäänlaiseen matkantekoon”, perustelee yksi ehdotustaan.

Vesiskootterien määrä on kasvanut merkittävästi lyhyessä ajassa. Kun rekisteröityjä vesijettejä oli kesällä 2019 reilut 6000, viime kesänä luku oli yli tuplasti, yli 13 000. Luvut perustuvat liikenne ja viestintävirasto Traficomin tilastoihin.

Erityisesti korona-aikana vesiskootterit kävivät kaupaksi, mutta viime vuosina ensirekisteröintien määrät ovat vähentyneet selvästi. Yksi syy laskulle voi olla talouden taantuma, arvioi johtava asiantuntija Juha Tiihonen Traficomista.

Linnuille haittaa

Erikoistutkija Kim Jaatinen Suomen ympäristökeskuksesta (Syke) kertoo, että vesiskootterien vaikutusta lintuihin ei ole tutkittu. Hän arvioi, että lintuja häiritsee erityisesti jettien aiheuttama melu ja kova vauhti.

Vesiskootteri saattaa ajaa esimerkiksi lintupoikueeseen, jolloin poikasia voi kuolla ja osa voi joutua erilleen emosta. Tällöin ne ovat helpompaa saalista esimerkiksi isoille lokeille. Skootterit voivat vaikuttaa myös pesintään.

”Lintupari voi jättää pesinnän väliin, jos ne kokevat paikan liian vaaralliseksi”, Jaatinen sanoo.
Birdlife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi kertoo, että vesilinnut voivat tottua säännölliseen häiriöön, kuten vesiväylän liikenteeseen. Ongelmana on se, että vesijeteillä ajetaan usein väylien ulkopuolella, jopa lähellä rantoja.

”Kun rälläystä tapahtuu pesimäluodon tai -lahden lähellä, linnut poistuvat pesäpaikalta. Munat ja poikaset jäävät turvattomiksi, jolloin varikset, harmaa- ja merilokit voivat napata niitä”, sanoo Lehtiniemi.

Tavallisesti vesilinnut peittelevät munat pesästä lähtiessään, jotta pedot eivät näkisi vaaleita munia. Paniikissa poistuessaan ne eivät ehdi tehdä sitä. Myös paluu pesälle voi kestää pidempään kuin tavallisessa häiriössä.

Kumpikin asiantuntija on sitä mieltä, että vesiskootterit voivat aiheuttaa vesilinnuille paikallisesti merkittävää haittaa. Laajassa mittakaavassa suurempia uhkia vesilinnuille ovat kuitenkin vesistöjen rehevöityminen, ilmastonmuutos ja vieraspedot minkki ja supikoira.

”Tällä hetkellä vesilintukannoilla menee huonosti, joten olisi tärkeää, että kaikki kynnelle kykenevät [lintuparit] pesisivät”, Jaatinen toteaa.

Lehtiniemen ja Jaatisen mielestä olisi hyvä, jos aluerajoituksia, joilla lintuja voidaan suojata vesiskootterien haitoilta, olisi nykyistä enemmän.

Huolestunut sinisorsaemo ui matalana ja pyrkii suojaamaan poikasiaan. Nopeasti lähestyvä vesijetti voi hajottaa poikueen petojen armoille. Kuva: Ari Seppä / Vastavalo

Poliisi kaipaa selkeämpi sääntöjä

Vesiskoottereja koskevat pääosin samat säännöt kuin veneilyä. Niiden kuljettaminen ei vaadi ajokorttia tai koulutusta. Ajamiseen riittää 15 vuoden ikä sekä kyky ja taito hallita kulkuneuvo. Ruotsissa ajokortti vaaditaan.

Vesiliikennelain viidennessä pykälässä sanotaan, että vesikulkuneuvon käyttäjä ei saa aiheuttaa tarpeetonta haittaa tai häiriötä muun muassa luonnolle, sen virkistyskäytölle tai muulle yleiselle tai yksityiselle edulle. Myös luonnonsuojelulaki kieltää lintujen häiritsemisen, erityisesti pesintäaikaan. Valvonnasta vastaavat poliisi ja merivartiosto.

Poliisitarkastaja Heikki Ihalainen Poliisihallituksesta toteaa, että poliisi ei pysty valvomaan kattavasti vesi­skoottereilla ajamista. Isoilla vesistöillä valvontaa on paljon, mutta pienemmillä järvillä poliisi käy harvoin.

”Ihmisten on mahdollista tehdä valvontapyyntö. Jos toteamme, että jossain on enemmän häiriötä, kohdistamme valvontaa sinne. Varsinkin pienemmillä järvillä se perustuu ihmisten ilmoituksiin”, Ihalainen sanoo.

Hänen mukaansa vesijetit aiheuttavat häiriötä.

”Laite on sen tyyppinen, että melu on aika kova.”

Vesiskootterissa voi olla yli 300 hevosvoimaa, ja huippunopeus saattaa ylittää sata kilometriä tunnissa. Ulapalla nopeusrajoituksia ei ole, mutta esimerkiksi satamissa ja kapeikoissa on.

”Olisi ihan hyvä jos rantojen läheisyydessä olisi nopeusrajoitus.”

Ihalaisen mukaan ongelmana on selkeiden sääntöjen puuttuminen. Esimerkiksi rantoja pitkin ajaminen ei ole kielletty, ellei sitä tulkita häiritseväksi.

”Olisi ihan hyvä jos laissa olisi vielä vähän selkeämmin määrätty, että rantojen läheisyydessä olisi jopa nopeusrajoitus, esimerkiksi 100 tai 50 metrin päässä rannasta.”

Myös osalla vesiskoottereita vuokraavien yritysten toiminnassa olisi parannettavaa. Ihalainen kertoo, että poliisi joutuu toisinaan käymään muistuttamassa yrityksiä siitä, että vesillä liikkumisen säännöistä pitäisi kertoa vuokraajille tarkemmin. Asiaa koskevaa lakia olisi hänen mielestään hyvä tarkentaa.

Rekisteröityjen vesiskootterien määrä on kaksinkertaistunut kuudessa vuodessa.

Tiukat kriteerit rajoituksilla

Vesiskootterien suhailuun on mahdollista puuttua myös alueellisilla rajoituksilla. Niiden määräämisestä vastaa Traficom.

Virasto voi määrätä vesistöille tai niiden osille esimerkiksi nopeusrajoituksia sekä moottoriajoneuvoja tai erikseen vesiskoottereita koskevia kieltoja. Tällaisia on useilla pienillä järvillä, mutta esimerkiksi Saimaalla tai Näsijärvellä niitä ei ole juuri lainkaan.

Kieltoja voivat hakea muun muassa kunnat, vesialueen omistajat, kuten mökkiläiset ja yhteisöt, joita asia koskee.

Traficomin Juha Tiihonen kertoo, että esityksen perusteluksi tarvitaan vahvaa näyttöä. Kansalaisen lintuhavainnot eivät riitä.

”Siinä pitäisi pystyä osoittamaan, että esimerkiksi vesijetillä liikkuminen aiheuttaa erityisen huomattavaa haittaa, ettei säädetä tårta på tårta. Häiriön aiheuttaminen on jo laissa (vesiliikennelain 5. pykälä) kielletty”, Tiihonen sanoo.

Melua tutkittu

Monen mökkiläisen tai linnun luonnonrauhan on rikkonut surraava jetti. Mutta miten on kalojen laita? Häiritsevätkö skootterit vedenalaista eliöstöä?

Suomessa moottoriveneiden ja vesiskootterien aiheuttamaa melua ovat tutkineet viime vuosina ainakin Valtion teknologian tutkimuskeskus VTT ja Syke. VTT:n tutkimuksessa selvisi, että vesijetin aiheuttama vedenpäällinen melu ja häiritsevyys olivat matka-ajossa samankaltaisia kuin tavallisen moottoriveneen.

Jetin häiriöajossa häiritsevyys oli moottoriveneen tavallista ajoa voimakkaampaa.

Syken selvityksessä kävi puolestaan ilmi, että vesiskootterien aiheuttama vedenalainen melu on vähän vaimeampaa kuin moottoriveneiden. Ääni kuitenkin ylittää luontaiset vedenalaiset äänet.

Syken mittaukset tehtiin pari vuotta sitten Saaristomerellä. Syken tutkija Okko Outinen on erityisesti huolissaan siitä, että vedenalaista melua ei ole mitenkään valvottu, eikä juuri rajoitettu. Vesiskoottereilla ja huviveneillä ajo ajoittuu osin kalojen kutu- ja pienpoikasaikaan touko–kesäkuulle. Vedenalaisen melun mahdollista haittaa on kuitenkin hyvin vaikea tutkia.

Outisen mielestä vesiskoottereille ja muille vesiliikennekulkuneuvoille pitäisi määrätä aika- ja aluekohtaisia käyttökieltoja, jotta voitaisiin varmistua, etteivät kalojen ja muiden eliöiden lisääntyminen tai muut elintoiminnot häiriintyisi.

”Tämä olisi simppeli keino vähentää mahdollisia haittavaikutuksia ennen kuin tiedämme tarkemmin, kuinka haitallista vedenalainen melu on”, Outinen sanoo.

Erityisesti vuokrakäytössä vahinkoja

Vesijeteillä ajetaan kovaa ja usein niillä myös temppuillaan. Tästä huolimatta ne eivät korostu onnettomuustilastoissa, Traficomin Tiihonen kertoo.

Vakuutusyhtiö Ifistä kerrotaan, että yksityiskäytössä olevin vesijettien yleisimpiä onnettomuuksia ovat yhteentörmäykset ja laituriin törmääminen. Erityisesti paikalla rällätessä riskit kasvavat.

”Vuokrakäytössä tapahtuu huomattavasti enemmän esimerkiksi yhteentörmäyksiä tai karilleajoja kuin
yksityiskäytössä, kun käyttäjät eivät ole niin kokeneita ja valveutuneita kuin ne, jotka omistavat vesijetin”, sanoo tuotepäällikkö Mikael Tervonen Ifistä.

If ei edes myönnä vakuutuksia vuokrakäytössä oleville jeteille.

Poliisihallituksen Heikki Ihalainen antaa vesiskootterikuljettajille kiitosta siitä, että jeteillä ajetaan hyvin harvoin päihteiden vaikutuksen alaisena.

Tervonen korostaa, että vesiskootterin käyttö on muuttunut vuosikymmenten aikana merkittävästi. 1980-luvulla markkinoilla oli paljon seisottavia, temppuiluun ja huviajoon tarkoitettuja jettejä.

Nykyään valmistajat tekevät vakaampia ja isompia vesiskoottereita, joita voi käyttää esimerkiksi retkeilyyn tai kalastamiseen. Niissä voi olla esimerkiksi tilat matkatavaroille, vakionopeussäädin ja navigointilaitteet. Poliisi ja merivartiosto käyttävät vesijettejä virantoimituksessa.

Kansalaisten todelliset käyttötarkoitukset voivat olla kuitenkin ihan muuta kuin rauhallista retkeilyä. Valmistajien ja vuokraajien sivuilla vesiskoottereita markkinoidaan paljon vauhdilla ja seikkailulla:
Vuokraa vesijetti ja vietä vauhdikas päivä vesillä!

Tilava ja ylellinen sekä vertaansa vailla oleva vakaus ja 240 kW (325 hv) turboahdettua jännitystä.
Täyttä hupia, Vesijetillinen seikkailua.

Suomen Luonto katsoo, että jos jettejä ei haluta kieltää kokonaan, tarvitaan alueelliset nopeusrajoitukset erityisesti rantojen ja karien lähellä sekä lintujen pesimälahdilla ja parempaa valvontaa. Myös vesiskoottereita vuokraavien toimijoiden vastuuta pitäisi korostaa ja valvontaa lisätä.

Näitäkin ehdotettiin vuoden turhakkeeksi

Vuoden turhaketta ehdotettiin Suomen Luonnolle jälleen ahkerasti. Ehdotuksia tuli lähes tuhat. Eniten kannatusta keräsivät Kiina-krääsän tilaaminen, generatiivinen tekoäly ja sähköpotkulaudat.
”Halvalla huonoa tavaraa, joka lopulta päätyy osaksi valtamerien jätelauttoja”, perusteli yksi kiinalaisten halpaverkkokauppoja.

”Järjetön luonnonvarojen tuhlaaja ja ihmismielen tyhmentäjä”, perusteli toinen tekoälyä.
Kaikki kolme olisivat hyvin voineet kantaa turhakkeen titteliä. Erityisesti halpapaketit olisivat ansainneet voiton, mutta niitä on jo ehditty soimata monessa mediassa. EU on myös parhaillaan uudistamassa tullisääntöjä, mikä saattaa tuoda ilmiöön helpotusta.

Turhakkeeksi ehdotettiin jälleen myös lukuisia muita vempeleitä ja asioita, kuten Labubu-pehmoleluja, robottiruohonleikkureita (viime vuoden valinta oli nurmikko), Länsirataa ja turhaa pakkaamista.
Suurkiitos kaikille turhakkeita ehdottaneille! Ensi vuoden turhaketta voi ehdottaa
www.suomenluonto.fi/turhake

 

LABUBU
Ylihintainen ja täysin turhaa roskaa. Aikuisilla ihmisillä roikkuu useampia oudon näköisiä rottia repuissansa. Kun hype on pian ohi niin kaatopaikalta niistä suurin osa löytyy.
Maria

Sähköpotkulauta
Ihminen voi aivan loistavasti pyöräillä lihasvoimalla ilman sähköavustusta. Ympäriinsä hylättyjen sähköpotkulautojen keräily bensa-pakettiautoilla kuormittaa ympäristöä.
Teija Alanko

Tortillalämmitin
Ei tee tortilloista mitenkään ihmeellisempiä kuin lämmittäisi ihan vain lautasella.
Aino Sorvari

Haravointi
Se on turhaa. Lehdet maatuvat ja ravitsevat maata. Ei tarvitse niitä mihinkään kuskata. Säästyy aikaa ja rahaa.
Tarja Mynttinen

Kuntta
Ei ole ekologisesti kestävää eikä muutenkaan järkevää nostaa kunttaa pohjoisesta Suomesta ja kuljettaa se Etelä-Suomeen ihastuttamaan ihmisten pihoja.
Heikki Tsurkin

Tekokasvit
Muoviset tekokasvit jotka keräävät pölyä. Niitä täytyy puhdistaa usein koska niiden pinta näyttää nopeasti likaiselta.
Miranda Raitanen

Turkistarhaus
Täysin turhaa eläinrääkkäystä, nykyihminen ei turkkia tarvitse.
Niina Virta

Energiajuoma
Energiajuoma on tarpeeton juoma ja se saa ihmiset liian villeiksi ja rauhattomiksi, eikä heitä nukuta silloin, kun pitäisi nukkua eli yöllä. Aamulla ja päivällä esim. nuoriso ei jaksa olla koulussa, he juovat energiajuomia valtavasti, eivätkä käy syömässä kouluruokalassa.
Riitta Koskinen

Valomainonta
Öinen valosaaste on haitallista eläville olennoille. Se kuluttaa sähköä, valmistamiseen kuluu resursseja ja kierrättäminen on vaikeaa.
Salla Pehkonen

Vuoden turhakkeet kautta aikain

Suomen Luonto on valinnut vuoden turhakkeen vuodesta 2000 alkaen. Turhakkeeksi voi ehdottaa jotakin turhaa, hyödytöntä, käsittämätöntä tai häiritsevää. Sillä on myös haitallisia ympäristövaikutuksia.

Turhakkeeksi ei voi ehdottaa henkilöä, yritystä, yhteisöä eikä aikaisempia Vuoden turhakkeita.

2024 Nurmikko
2023 Maakuntalentojen tuet
2022 Terassilämmitin
2021 Liika lihankulutus
2020 Kertakäyttögrilli
2019 Korjauskelvoton elektroniikka
2018 Pikamuoti
2017 Fleece
2016 Muovikassi
2015 Muovinen kananmunakotelo
2014 Hyönteisansa
2013 Hajustettu roskapussi
2012 Dettol No-Touch saippua-automaatti
2011 Flush&Go-vessapaperihylsy
2010 Turkis
2009 Ilotulitteet
2008 Pantiton pullo
2007 Mönkijä
2006 Tuplapuhelinluettelot
2005 Kaupunkimaasturi
2004 Juotava jogurtti-minipakkaukset
2003 Hampurilaisaterian kylkiäinen
2002 Ulkomainen pullovesi
2001 Vaipankätkijä
2000 Lehtipuhallin