Syksyn tullen moni haluaa pidentää kesää napsauttamalla terassilämmittimen päälle. On mukavaa istua pimeitä iltoja ulkona, mutta silti lämpimässä. Lopulta lämpö kuitenkin valuu harakoille.

”Terassilämmitin vuoden turhakkeena on ajankohtainen niin ilmastonmuutoskriisin kärjistymisen kuin Ukrainan sodan aiheuttaman energiakriisin vuoksi”, perustelee Ville Arvio Jyväskylästä, yksi terassilämmitintä turhakkeeksi ehdottaneista.

Lämpöä kaasusta tai sähköstä

Nykyisin saatavilla olevat terassilämmittimet lämpiävät nestekaasun tai sähkön voimalla. Kotitalouksien parvekkeilta ja terasseilta löytyy yleisimmin sähköllä lämpiävä infrapunalämmitin. Kaasulämmittimet ovat tavallisia ulkotiloissa, kuten ravintoloiden terasseilla.

Nestekaasu on fossiilinen polttoaine. Sitä valmistetaan öljyjalostuksen sivutuotteena tai maakaasusta, joten sen polttamisesta syntyy ilmastoa lämmittäviä hiili­dioksidipäästöjä. Suomeen tuodaan edelleen kaasua myös Venäjältä.

Kaasulla toimiva terassilämmitin on ilmastolle haitallisin, varsinkin jos sitä verrataan uusiutuvalla energialla lämpiävään sähkölämmittimeen.

Toisaalta uusiutuvankin sähkön tuottamiseen tarvitaan maata. Esimerkiksi tuulivoimaloita nousee nyt ennätystahtia.
Sähköllä lämpiävä infrapunalämmitin kohdistaa lämmön parhaiten ihmisiin, kun taas kaasulämmittimet ja perinteiset sähköiset hehkulämmittimet lämmittävät infrapunaa enemmän myös ilmaa.

Infrapunalämmittimen lämpö tuntuu siten nopeammin, kun taas kaasulämmittimen ja hehkulämmittimen pitää olla päällä jonkin aikaa, ennen kuin lämpö alkaa tuntua. Sähköllä lämpiävä hehkulämmitin on tehoton. Kaasulämmitin on tehokas, mutta vie paljon kaasua.

Tilastokeskuksen mukaan sähkönkulutus on kasvanut 1960-luvulta 2020-luvulle 500 prosenttia henkeä kohti Suomessa.

Terassilämmitin on energiasyöppö

Oli energianlähde mikä tahansa, yhteistä kaikille terassilämmittimille on se, että ne kuluttavat paljon energiaa.

”Jos lämmitintä käyttää, niin erittäin harkitusti, ja se olisi muistettava sammuttaa käytön jälkeen”, sanoo Motivan asiantuntija Päivi Suur-Uski.

Erityisesti lasitetulla terassilla ja parvekkeella lämmitin saattaa unohtua helposti päälle.

”Ne ovat saaneet aikaan yllättävänkin isoja laskuja koteihin”, Suur-Uski kertoo.

Sähköstä on huippukulutusaikoina pulaa, ja näin on erityisesti tulevan talven aikana.

”Niissä hetkissä ei missään tapauksessa voi tällaisia laitteita käyttää”, Suur-Uski muistuttaa.

Sähkönkulutuksen piikit osuvat arkipäiviin, ja usein korkea kulutus jatkuu pitkälle iltaan, joinain päivinä jopa lähelle puoltayötä.

Sähkönkulutuksen puolesta Suur-Uski vertaa terassilämmitintä sähkögrilliin, sillä ne ovat teholtaan samaa luokkaa, yleensä 1000–2000 wattia. Tehon tuplaantuessa samoin käy myös laitteen nielemälle energiamäärälle.

”Ero grillin ja lämmittimen välillä on siinä, että sähkögrilliä harvoin pidetään päällä yhtä usein ja useita tunteja peräkkäin, toisin kuin terassilämmitintä.”

Jos tuhannen watin terassilämmitin on päällä esimerkiksi kolme tuntia marraskuisena arki-iltana ja käytössä on pörssihintainen sähkö, lämmittäminen maksaa noin 60 senttiä. Päälle tulevat sähkön siirtokulut.

Jos lämmitin on viikottain päällä viitenä peräkkäisenä arki-iltana, kuukauden sähkölasku paisuu 12 eurolla. Viikonloppuisin pörssisähkön hinta on noin puolet arki-iltoja halvempaa.

Kodin sähkölaitteiden tavanomainen energiankulutus käyttökertaa kohti kilowattitunteina. Erisävyiset palkit kuvaavat eri tehoisia laitteita. Lattialämmitys on jatkuvasti päällä, joten sille on ilmoitettu tyypillinen 24 tunnin kulutuksen vaihteluväli.

Sähkönkulutuksen seuranta kannattaa

Sähkön pörssihintaa pystyy seuraamaan Fingridin ilmaisen Tuntihinta-sovelluksen avulla. Se kertoo pörssisähkön hinnan tunneittain. Hinnan määrää kysyntä. Mitä enemmän sähköä kulutetaan, sen kalliimpaa se on.

Sovelluksen avulla voi välttää sähkön kulutusta piikkien aikana. Kulutuspiikkien tasaaminen vähentää paineita lisätä sähköntuotantoa, mistä on hyötyä luonnolle. Esimerkiksi sähköntuotanto turvetta tai puuhaketta polttamalla lisää hiilidioksidipäästöjä, ja se on vaikuttanut myös monien suo- ja metsälajien populaatioiden alamäkeen ja uhanalaisuuteen.

Motivan Suur-Uski kannustaa oman kodin sähkönkulutuksen seurantaan. Tiedot löytyvät kirjautumalla sähköyhtiön verkkosivuille tai sovellukseen.

”Seuranta paljastaa päälle unohtuneet laitteet ja sähkölaitteiden mahdolliset viat”, Suur-Uski sanoo.

Energiakriisin aikana sähkönkulutuksen seuraaminen on muutenkin suositeltavaa, sillä sen avulla on mahdollista hahmottaa eniten sähköä kuluttavat laitteet omassa kodissa.

”Toki on muistettava, että kulutustiedot päivittyvät vuorokauden viiveellä”, Suur-Uski sanoo. Siten sähkönkulutuksen seuraaminen vaatii tiettyä järjestelmällisyyttä. On muistettava mitä laitteita käytti edellisenä päivänä ja mihin aikaan.

Suur-Uskin mukaan seuranta on ainoa tapa oppia havainnoimaan omien laitteiden sähkönkulutusta. Uunin ohella paljon sähköä kuluttavat astian- ja pyykinpesukoneet sekä erityisesti sähkökiuas.

Kulutuspiikkien tasaaminen vähentää paineita lisätä sähköntuotantoa, mistä on hyötyä luonnolle.

Sähkölämmitteisessä omakotitalossa tai rivitaloasunnossa yksittäisten laitteiden kulutus ei erotu selvästi aikana, jolloin lämmitys on päällä. Näissä kodeissa sähkön peruskulutus on niin korkealla tasolla, että yksittäiset laitteet aiheuttavat suhteessa muuhun kulutukseen hyvin pienen lisän. Tällaisissa kiinteistöissä laitteiden sähkönkulutusta on helpompi tarkkailla kesäaikana, kun lämmitys ei ole päällä.

Kerrostaloasunnossa peruskulutukseen tasoon vaikuttaa yleensä eniten lattialämmitys. Kylpyhuone kuivuu suihkun jälkeen silloinkin, kun lämmitys on maltillisella tasolla. Kun pienentää lämmitystä, säästää sähköä, ja eron huomaa parhaassa tapauksessa myös sähkölaskussa.

Sähkönkulutuksen hillitsemisen kannalta oleellista ovatkin paitsi hetkellisesti paljon sähköä kuluttavat sähkökiukaat ja -grillit sekä terassilämmittimet, myös jatkuvasti päällä olevat laitteet, kuten lattialämmitys ja kylmälaitteet.

Terassilämmittimien myynti kasvussa

Terassilämmittimien myynti- tai maahantuontitilastoja ei ole saatavilla, mutta Suomen Luonto kysyi trendejä joistakin yrityksistä ja maahantuojilta.

”Terassilämmittimien myyntitrendi on ollut nousussa jo pidempään, luokkaa kymmenen vuotta”, kertoo lämmittimiä maahantuovan Hedtec Oy:n tuoteryhmäpäällikkö Marko Mustonen sähköpostitse. Mustosen mukaan myynti kasvoi entisestään, kun infrapunalämmittimet saapuivat markkinoille.

Myös Motonetin omistavan Broman Groupin viestintäpäällikkö Maija Mecklin kertoo sähköpostitse, että kysyntä on kasvussa.

”Erityisesti korona-aikaan ihmiset viettivät paljon aikaa kodin pihapiirissä ja satsasivat siksi kotiin ja pihaan”, Mecklin kirjoittaa. Hän kuitenkin lisää, että energiakriisi on hillinnyt terassilämmittimien kysyntää. 

Tokmannilla sähköisten terassilämmittimien myynti on ollut laskussa jo pari vuotta, ja tänä syksynä kysyntä on laskenut aikaisempaa jyrkemmin. Tokmannin sijoittajasuhde- ja viestintäpäällikkö Maarit Mikkonen kertoo, että kysynnän lasku johtuu todennäköisesti sekä lämpimästä syksystä että energian hinnan noususta.

Terassilämmittimiä ei Hedtec Oy:n Marko Mustosen mukaan pidetä enää ylellisyystuotteina, vaan ne ovat nykyisin osa asumismukavuutta. Uudisrakentamisessa terassilämmittimien asennus otetaan huomioon jo rakentamisvaiheessa. Lämmittimen ostaminen jää kuitenkin asukkaan harkintaan.

Näitäkin ehdotettiin vuoden turhakkeeksi

Terassilämmitin valittiin 23. vuoden turhakkeeksi. Toimitus valitsi sen yli 400 erilaisen ehdotuksen joukosta. Kaikkiaan ehdotuksia saatiin miltei 4000.

Joka vuosi listalle nousee ehdokkaita, jotka ovat jo edellisvuosina olleet eniten ehdotettujen listalla. Tänä vuonna yksi näistä oli sähköpotkulauta, jota yli 200 ihmistä ehdotti turhakkeeksi.

”Laitteen valmistaminen vie luonnonvaroja. Pysäköidyt potkulaudat tukkivat jalkakäytäviä ja pyöräteitä. Ne myös todennäköisesti vähentävät lyhyehköjen matkojen kävelyä sekä pyöräilyä, mikä on kansanterveyden kannalta huono asia”, perustelee Pasi Koivisto.

Kun tuotteista keskustellaan mediassa, se näkyy turhakelistauksen kärkisijoilla. Esimerkiksi Thermacell-laitetta, joka tappaa hyönteisiä haihtuvan myrkyn avulla, ehdotettiin turhakkeeksi yli 200 kertaa.

Turhake-listan ikivihreitä ovat muun muassa muovinen banaanikotelo, tarra hedelmissä, hedelmien ja vihannesten muovipakkaukset, hajustetut tuotteet, turkikset ja vesijetit.

”Aivan järjettömiä kapistuksia. Ymmärrän jos ajetaan matkaa, mutta järjetön pyöriminen kapeissa salmissa ja vielä pieniä lapsia kyydissä. Vauhti on valtava, lintujen pesinnät häiriintyvät täydellisesti ja luonnon rauha on poissa”, sanoo Pirkko Tuominen.

Kiitos kaikille, jotka lähettivät ehdokkaansa Vuoden turhakkeeksi!
Alla tämänvuotisia ehdotuksia. Turhaketta ensi vuodelle voi jo ehdottaa osoitteessa www.suomenluonto.fi/turhake.

Black Friday ja muut turhaa ostamista lisäävät tarjouspäivät

”Black Friday ja muut siitä johdetut, Yhdysvalloista viime vuosina tuodut ostohysteriakampanjat lietsovat turhaa kulutusta. Aggressiivisella mainonnalla houkutellaan kuluttajia ostamaan turhakkeita, joita emme muuten huomaisi edes tarvitsevamme. Näillä kampanjoilla vain venytetään toista turhaa kulutusjuhlaa eli jouluostoskautta.” – Päivi Junni

Kuva: iStock

Kiinalainen koristekäpy 

”Suomessa männynkäpyjä löytyy luonnosta ja jopa kaupunkialueilta ja ne ovat jokseenkin jokaisen ulottuvilla. Ne ovat kiva koriste- ja askartelumateriaali, mutta että tuoda niitä Kiinasta!” – Arla Ilmanen

Kuva: Relax saunavihta

Proteiinivesi

”Suomalaiset syövät aivan liikaa proteiinia ja se näkyy esimerkiksi Itämeren rehevöitymisessä. Veteen ei todellakaan siis tarvitsisi lisätä proteiinia.” – Oona Lohilahti

Muovinen saunavihta

”Kestovihdaksi brändätty tuote on ensinnäkin älyttömän ruma ja näyttää siltä, että sen löytäisi ensimmäisenä tuhmien lelujen laatikosta ennemminkin kuin saunan lauteilta. Toisekseen onko muovi, kierrätettykään, ekologisempi pitkällä tähtäimellä kuin rakkaista metsistämme haettu, hyvältä tuoksuva koivunoksa.” – Milla Kenttälä

Kuva: Kärcher

Akkukäyttöinen jääraappa

”Näin arkisen ja mitättömän asian pitäisi onnistua kaikilta autoilijoilta ilman turhia akkukäyttöisiä välineitä. Tähän on nyt tuote, joka tekee vastaavan huonommin kuin käsin raappaus.” – Sami Raitanen

Muovitetut ja asfaltoidut päiväkotien leikkipaikat

”Koulujen ja päiväkotien pihojen asfaltointi ja keinonurmen käyttö vähentää lasten kosketusta monimuotoiseen luontoon, jolla on tutkimusten mukaan positiivinen vaikutus immuniteetin kehittymisessä, ja joka vähentää lasten sairastavuutta. Luonnossa vietetty aika myös lisää sosiaalista ja henkistä hyvinvointia, mm. parantaen keskittymistä ja lievittäen stressiä.” – Heidi Nuhjus 

Kuva: Hannu Huovila / Vastavalo

Nurmikko ja sen leikkaaminen

”Kaupungeissa istutetaan joka paikkaan nurmikkoa, vaikka samalle alueelle voisi antaa kasvaa pölyttäjille pölytettävää. Lisäksi se, että nurmikkoa leikataan, houkuttelee hanhia ja sitten kiroillaan kun on hanhia. Joidenkin tietojen mukaan hanhet eivät tykkää korkeasta nurmikosta.” – Iiro Orava