Poikkesimme serkkuni viime syksynä neuvomalle pienelle muutaman aarin kokoiselle suolämpäreelle, josta kaivoin silloin jäätyneestä suosta vaivalla karpaloita 3 litraa. Nyt paikka yllätti tyystin. Karpaloita oli heti suolle astuttua valtavasti niin mättäillä kuin niiden välissä punaisina pilkkuina ja rykelminä. Toki joukossa oli runsaasti kuivuneitakin marjoja. Maa oli sula, eikä kolea tuulikaan haitannut, sillä suolla oli tyyntä. Aloin innolla keräämään karpaloita ja pian sainkin 3 litran sankollisen täyteen ja vielä litran sangon keräsin täyteen ahneuksissani pieneltä alalta. Sinne jäi viime vuotiseen tapaan muillekin kerättävää. Oli siellä joku jo käynytkin hyvin pieneltä alueelta reunasta keräämässä. Aurinko alkoi laskea ja halusin kerätä vielä suppilovahveroitakin, joten loput karpalot jäivät muiden kerättäviksi. Auringon laskiessa saimme vielä sankollisen suppiksiakin.