Tällä viikolla Manner-Eurooppaa on hallinnut laaja helleaalto, joka siirtyy viikon aikana idemmäs. Ranskassa on mitattu 40 asteen lämpötiloja, ja myös Saksassa päästään keskiviikkona lähelle 40 astetta. Helleilmamassan pohjoisreunalla vallitsee merkittävä pohjois-eteläsuuntainen lämpötilaero eli niin sanottu barokliininen alue, jonka myötä suihkuvirtaus kulkee alueen yli. Alueelle saapuu lännestä yläsola, joka käynnistää matalapainekehityksen.

Pintamatalapaine muodostuu keskiviikkoillan aikana Etelä-Skandinavian ylle ja alkaa syventyä torstaina Etelä-Ruotsissa. Torstain aikana Ruotsissa saadaan paikoin yli 50 mm sateita, ja illalla matalan keskus saavuttaa Länsi-Suomen. ECMWF:n ennusteen mukaan matalan keskuksessa pintapaine laskee noin 16 hPa vuorokaudessa. Kyseessä on merkittävä lasku, vaikkakaan syvenemistä ei voida pitää räjähdysmäisenä, kuten talvikauden myrskyissä joskus havaitaan.

Voimakkaimmat tuulet esiintyvät pintamatalan länsipuolella, okluusiorintaman kärjessä. Erityisesti läntisillä merialueilla luoteistuuli voi voimistua nopeasti torstai-iltana matalan keskuksen ohittaessa alueen.

Sekä alueellinen korkean resoluution MEPS-säämalli että globaali ECMWF-malli ennustavat yli 30 m/s tuulenpuuskia läntiselle merialueelle myöhään torstai-iltana ja torstain ja perjantain välisenä yönä. Tällaisessa tilanteessa korkeimmat sääasemakohtaiset keskituulet ylittävät todennäköisesti myrskyrajan, ja varoituskartalle onkin asetettu myrskyvaroitus eli 21 m/s keskituulen varoitus läntisille merialueille.

Perjantain aikana tuulimaksimi siirtyy Etelä-Suomen ylitse, mutta alkaa heiketä illalla lännestä alkaen. Sisämaassa voi esiintyä yli 20 m/s puuskia perjantain aikana. Myös sademäärät ovat merkittäviä: keskisessä Suomessa vuorokauden sademäärät voivat olla 50 mm tienoilla.

Voimakkaampi kuin sunnuntain tilanne

Kyseessä oleva myrskytilanne on säämallien ja vaikutusarvioiden perusteella selvästi voimakkaampi kuin aiempi, sunnuntaina 29.6. esiintynyt matalapaine. Tilanteessa on kuitenkin kolme lieventävää tekijää:

1. Kaikista voimakkain tuulimaksimi ajoittuu yöaikaan, mikä vähentää vaikutuksia. Rajakerros on yöllä matalampi eikä voimakkaimmat tuulet pääse yhtä tehokkaasti maanpinnalle kuin päivällä, jolloin rajakerros on paremmin sekoittunut.

2. Tuulitilanne on melko nopealiikkeinen, sillä matalapaine etenee itään. Kyseessä ei siis ole erityisen pitkäkestoinen myrsky.

3. Sunnuntain 29.6. myräkkä puhalsi samasta suunnasta (luoteesta), jolloin mahdollisesti heikossa kunnossa olleet puut ovat jo saattaneet kaatua.

Aineksia on kuitenkin merkittäville vahingoille, sillä heinäkuu ei ole myrskyjen normaalia esiintymisaikaa. Lisäksi perjantain aikana paremmin sekoittuneessa rajakerroksessa voidaan havaita 20 m/s puuskia varsinkin Kaakkois-Suomessa.

Heinäkuun tuuliennätys?

Säämallien mukaan tuuli saattaa voimistua puuskissa yli 30 m/s ja keskituulen osalta yli 22 m/s. Kokemukseni mukaan yksittäisillä sääasemilla mitatut keskituulet ovat usein voimakkaampia kuin mitä säämallit ennustavat. Keskituuli voikin nousta jopa 25 m/s merellisillä asemilla Selkämeren ympäristössä.

Heinäkuussa näin voimakkaat myrskyt ovat hyvin harvinaisia. Ilmatieteen laitoksen tuulitilastojen mukaan vuodesta 2006 alkaen Suomessa on havaittu heinäkuussa myrskyä vain kolmesti: vuosina 2024, 2019 ja 2007. Vuoden 2024 heinämyrskyssä myrskyraja ylittyi niukasti, kun Hailuodossa mitattiin 21,3 m/s (8.7.2024). Vuonna 2019, heinäkuun 5. päivänä, Hammarlandin Märketissä mitattiin 22,5 m/s. Vuoden 2007 heinäkuun myrsky pitää 2000-luvun heinämyrskyjen ykkösijaa: 31.7.2007 Hangon Russarössä mitattiin 23,4 m/s.

Vertailukelpoista ja nykyaikaisella mittaustekniikalla kerättyä tuuliaineistoa on saatavilla luotettavasti vasta 2000-luvulta alkaen. 1980-luvulta löytyy kuitenkin useita voimakkaita heinäkuisia myrskyjä eri asemilta, joten vuoden 2007 ennätykseen on syytä suhtautua varauksella.

Tilannetta voi tarkastella myös ERA5-uusanalyysiaineiston avulla, jossa yhdistyvät säämallit ja havaintotieto. Siten ERA5 tarjoaa tietoa tuulenpuuskista 0.25 asteen erottelukyvyllä myös alueille jolta ei ole saatavilla suoria havaintoja. Vuodesta 1979 alkaen, jolloin satelliittihavainnot tulivat käyttöön, korkein heinäkuinen puuskalukema Suomen merialueilta on ollut 30,4 m/s, mitattuna heinäkuussa 1986.

Kuva 1. Heinäkuun kuukausikohtaiset ylimmät tuulenpuuskat ERA5-aineistossa pohjoisen Itämeren alueella (59°N leveyspiirin pohjoispuolella). Aikasarjan kolmen voimakkaimman tuulitilanteen päivämäärät ovat kirjoitettu kuvaan.

ERA5-pohjainen puuskatieto ei ole suoraan verrattavissa havaintoihin, joten joudumme odottamaan noin viikon verran jotta saamme selville miten voimakas myrsky on ERA5-aineistossa. ECMWF:n säämalli ja ERA5 pohjautuvat kuitenkin samaan IFS-säämalliin, joten ECMWF:n puuskaennusteen voisi arvioida olevan suurinpiirtein vertailukelpoista ERA5:n kanssa. Sen perusteella heinäkuun 1986 ennätys olisi menossa rikki.