Suomen Hyönteisseura perustettiin jo vuonna 1919, mutta nykyisen nimensä se sai vuonna 2022 yhdistyessään Suomen Hyönteistieteellisen Seuran kanssa. Itse liityin jäseneksi uudistuneen seuran aloituskokouksessa. On ollut ilo nähdä, miten seura on pyrkinyt tekemään hyönteisharrastusta kansantajuisemmaksi. Mukaan on helppo liittyä ja hyönteisiin pääsee syventymään aloitustasosta riippumatta.

Koska Korkeasaari on tunnettu ennen kaikkea eläintarhastaan, on selvää, ettei sinne ihan noin vain voi lähteä etsimään hyönteisiä – tai ainakin itse näin ajattelisin. Hyönteisseuran vastuuhenkilöt olivatkin sopineet kartoitusretkestä Korkeasaaren kanssa. Mukaan ilmoittautui yli kolmekymmentä innokasta hyönteisharrastajaa.

Eläintarhan porteilla meitä odotti Korkeasaaren edustaja, eläintenhoidon ja suojelun johtaja Nina Trontti. Nina oli innoissaan yhteistyöstä, sillä Korkeasaari on ottanut viime aikoina näyttävämmin esiin myös selkärangattomien näkökulman eläintarhassa. Tästä vähän lisää tuonnempana.

Hyönteisseuran jäsenistöä kokoontui Korkeasaaren porttien edustalle.

Nina opasti meitä hetken aikaa, pääsimme tutustumaan muutamiin eläintarhasta löytyviin eksoottisiin hyönteisiin, sihiseviin torakoihin ja okapiruihin. Sen jälkeen oli mahdollisuus kokeilla haaveja tyhjänä olevassa eläinaitauksessa ja lopulta pääsimme vielä yleisöltä suljetun Palosaaren puolelle. Tämän jälkeen jatkoimme saaren kartoitusta omatoimisesti. Isompi ryhmä hajosi pienempiin ja sulautui tavanomaisten eläintarhavierailijoiden joukkoon.

Tässä meille esitellään Madagaskarin sihiseviä torakoita (Gromphadorhina portentosa).

Okapirut (Eurycantha calcarata) ovat suurikokoisia kummitussirkkoja, jotka ovat taitavia naamioitumaan oksiksi. Niitä pidetään varsin yleisesti lemmikkeinä.

Vihdoinkin pääsi sinne, minne kuuluukin, eläintarhan eläinaitaukseen. Kasvillisuuden rehottamisesta päätellen se oli ollut tyhjänä jo jonkin aikaa. Lajisto oli suhteellisen tavanomaista, mitä tuorehkolta joutomaalta olisi odottanutkin löytävänsä.

Matkalla Palosaareen, jossa sijaitsee Korkeasaaren villieläinsairaala.

Täysin vapaata kulkumme ei ollut. Valkoposkihanhilla ja lokeilla oli pesiminen käynnissä ja suhteellisen suuri osa eläintarhan luonnonvaraisista alueista oli rajattu suoja-aidoilla. Hyönteisharrastaminen hanhen roikkuessa nilkassa ei ehkä olisi kovin helppoa, mutta hieman asia harmitti, koska monet rajatuista alueista olivat todella houkuttelevan näköisiä kallioketoja. Toki sää oli hieman kolea ja edellisenä päivänä oli satanut vettä, joten hyönteisten aktiivisuus tuskin olisi niilläkään alueilla ollut parasta mahdollista tasoa.

Eläinaitauksessa haaviessa kasvit olivat vielä paikoin kosteita. Mitään kovin järisyttävää sieltä ei löytynyt, mutta joitain tavanomaisia lajeja kuitenkin. Palosaari sen sijaan oli mielenkiintoinen, koska siellä säilytettiin suurta määrää kaadettua puumateriaalia. Osa puista oli tuotu saareen muualta ja niitä oli tarkoitus hyödyntää myöhemmin eläinten aitauksissa sisustuselementteinä ja virikkeinä eläimille. Palosaaren rantapensaikosta löytyi pikkusuomukärsäkkäitä (Polydrusus cervinus), jotka olivat itselleni uusia lajeja – lajikuva löytyy kirjoituksen alusta. Saaren porttien ulkopuolelta puolestaan löytyi syyläjuurelta syyläjuurikärsäkkäitä. Lajista ei ollut kuin yksi havainto lähiseuduilta, tarkemmin Isosaaresta. Seuraavaksi lähimmät havainnot ovat Hangosta. Korkeasaaresta sitä löytyi useammiltakin syyläjuurikasvustoilta.

Palosaaressa oli paljon suurikokoisia puunrunkoja. Niiden irtoavien kaarnojen alla oli hämähäkkejä, juoksujalkaisia ja muita otuksia.

Palosaaressa(kin) asusti valkoposkihanhipariskunta. Sillä aikaa kun naaras hautoi, vahti koiras jokaista liikettämme.

Syyläjuurikärsäkkäiden (Cleopus pulchellus) herkkä hetki.

Trooppisen talon hyönteisasukkaita. Ansaripirkkoja (Cryptolaemus montrouzieri) käytetään yleisesti kasvihuoneissa, joissa ne syövät kirvoja ja muita haitallisia hyönteisiä.

Africasia-talossa elää vapaana myös isovaaksikkeja (Pholcus phalangioides).

Kävin vilkaisemassa myös trooppisessa talossa, josko löytäisin sieltä skorpionilukkeja. Niitä ei tällä kertaa näkynyt, mutta kirvojen torjuntaan tarkoitettujen ansaripirkkojen toukkia ja isovaaksikkeja tuli vastaan.

Kuten mainitsin, Korkeasaari on viime aikoina panostanut selvästi hyönteisiin. Kulkuväylien varsille on rakennettu risuaitoja, joiden tarkoituksena on tarjota ravintoa ja suojapaikkoja hyönteisille. Lisäksi eläintarhaan oli avautumassa uusi Suurenmoiset ötökät -näyttely. Aitojen välistä pääsi jo hieman kurkkimaan näyttelyalueelle, johon oli rakenettu valtavan kokoisia hyönteispatsaita. Jättikokoinen karvainen arolukki oli jopa hieman pelottavan näköinen.

Hurjan kokoinen arolukkijäljitelmä. Vähän harmitti, että rakenteilla oleva näyttely oli vielä suljettu, eikä otusta päässyt silittelemään.

Kunniamaininta sille, että mukaan näyttelyyn oli päässyt lutikka ja päätäi. Tämä osa luonnon monimuotoisuudesta saa aivan liian harvoin positiivista huomiota.

Kivien alta kannattaa aina etsiä hyönteisiä. Tällä kertaa löytyi mm. kauniin metallinkiiltoinen viherharvekiitäjäinen (Harpalus affinis).

Kivien alla oli tietysti myös hämähäkkejä, kuten komean kokoinen karhukkilaji (Trochosa sp.).

Hylkysaaressa oli paitsi runsaasti puutiaisia, myös pieniä lehtohepokatin nymfejä (Tettigonia viridissima).

Olo alkoi jo tuntua siltä, ettei saarelta sinä päivänä löytyisi mitään erikoisempaa. Lisäksi jalat olivat kävelystä hellinä. Muutaman muun harrastajan kanssa päätimme kuitenkin vielä piipahtaa Hylkysaaren puolella. Sieltä löytyi jonkin verran uusia lajeja ja enemmän puutiaisia kuin olen missään aiemmin nähnyt.

Hylkysaaren jälkeen oli aika palata kotiin, mutta tämä ei tarkoita, että kartoitus oli hoidettu loppuun. Korkeasaaresta luvattiin kaikille halukkaille ryhmän jäsenille ilmainen pääsy eläintarhaan koko loppuvuodeksi. Ehkä siis tälle kirjoitukselle tulee vielä jatkoa.

Hyönteiseurasta saat lisätietoa osoitteesta https://www.hyonteisseura.fi/

Korkeasaaren Suurenmoiset ötökät -näyttelystä saat lisätietoa täältä.

Kiitos että luit loppuun asti. Lisää hyönteiskuvia tarjolla Instagramissa: @hyonteismies – ota tili seurantaan ja voit myös antaa palautetta tai esittää lisäkysymyksiä tästä tai muista kirjoituksistani Instagramin kautta.