Sijainti: Keski-Suomi ja Pirkanmaa; Keuruu, Mänttä-Vilppula, Ruovesi ja Jämsä.

Pinta-ala: 4 473 hehtaaria.

Luonto ja lajisto: Alue muodostaa kolmesta pääalueesta: Mäntävuoren jääkauden aikaisen Natura-alueen sandur-deltasta, Keurusselän-Ukonselän-Paloselän järvialueista sekä valtion omistuksessa olevan Keuruun entisen varuskunnan metsäalueesta. Järviluonto koostuu pienistä saarista ja luodoista, matalista rannoista ja rehevistä lehtipuumetsistä. Seutu tunnetaan suurista vesilintumääristään. Laajoja vanhan metsän alueita sijaitsee Mäntänvuoren, Elämänmäen, Ilovuoren ja Keuruun seuduilla.

Kulttuurihistoria: Alueelta löytyy jääkauden aikaista geologista historiaa ja muodostelmia. Kulttuurihistoriallisesti merkittäviä alueita ovat muun muassa Akseli Gallen-Kallelan suosima Huhkojärvi.

Perustelut ehdotukselle: Alueen rehevät metsät tarjoavat merkittävän hiilivarastopotentiaalin. Nykyisestä kansallispuistoverkostosta puuttuvat Hämeelle tyypilliset suuret, karut järvet. Maanomistusolot mahdollistavat alueen laajemman suojelun kansallispuiston avulla.

Lähde: Luonnonmetsä- työryhmä (2026): Kansallispuistoverkoston kehittäminen – 50 vuotta kansallispuistokomitean mietinnöstä -raportti