Taustaksi: Kultasirkun asettumisesta maamme vakituiseen linnustoon suhtauduttiin pitkään optimistisesti. Sitä tukivat lukuisat havainnot ja vielä1970-luvulla todettiin pesintöjä, mutta nyt kultasirkku on maastamme hävinnyt ja luokiteltu alueellisesti sukupuuttoon kuolleeksi. Syynä ovat erityisesti vaikeat ongelmat talvehtimisalueilla Kaakkois-Aasiassa. (Toimitus)
Eero O. Antikainen toteaa artikkelissaan Kultasirkku leviämässä maahamme tutkimuksiin perustuen, että ”Suomen lintufauna on rikastunut tuntuvasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Useimmat tulokkaat ovat olleet etelä-itäisiä lajeja. Kultasirkku on näistä kuvaava esimerkki. Vielä vuosisadan alkupuolella se oli ornitologeillemme vieras, mutta nykyään sen esiintyminen maassamme on herättänyt huomiota meillä ja ja myös ulkomailla.”
Kirjoittaja suhtautuu toiveikkaasti lajin asettumiseen ja leviämiseen maassamme. Hän kertoo, että kultasirkku on havaittu 34 vuoden aikana 14 eri paikkakunnalla, joista seitsemällä se on pesinyt. Suurin osa löydöistä on peräisin 1950-luvulta lähtien.
”Kultasirkun esiintymiseen meillä pitäisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Varmasti paljastuisi monta uutta löytöpaikkaa kunhan laji opittaisiin tuntemaan ja tarkastamaan pensaikkoiset alueet retkillä tarkemmin. Linnun pitäisi myös saada pesiä rauhassa päästämättä mm. kissoja ja koiria maapesiä ja poikasia tuhoamaan. Nähtäväksi sitten jää täyttyykö toiveemme kultasirkun yleistymisestä edelleen maassamme.”
”Onko sitten maassamme riittävästi kultasirkun pesimäympäristöksi sopiveltuvia alueita? Kysymykseen täytyy vastata myönteisesti, vaikka pensastoisten joutomaa-alueiden määrä vähentyykin jatkuvasti. Edellytykset lajin leviämiselle ovat siis olleet melko hyvät, sillä vesistöisessä maassamme on runsaasti pensastoisia rantaniittyjä yms. alueita. Agraaritoiminnan haitallisia vaikutuksia voitaisiin lisäksi tulevaisuudessa vähentää sopivalla luonnonsuojelulla, esimerkiksi jättämällä sinne tänne rannoille ja metsän laidoille laikuttaisia pensastoja ja antamalla aluskasvillisuuden kasvaa täysin luonnonvaraisena. Viimemainittu siitä syystä, että lintu tarvitsee maahan rakentamaansa pesää varten tarpeellista suojaa.”
