Helsingin Kaisaniemessä maaliskuun 2025 keskilämpötila oli 2,8 astetta. Vaikka lukema ei aivan ole ennätyksellisen korkea (maaliskuun 2007 keskilämpötila oli 3,1 °C), sitä voi silti pitää hyvin poikkeuksellisena. Lukema on nimittäin yhtä korkea kuin huhtikuun keskilämpötilojen mediaani vuosina 1900-1999 eli 1900-luvulla. Eli jos säät ovat tuntuneet Etelä-Suomessa huhtikuisilta, ne todella ovat olleet sitä.

Maaliskuu ei ollut poikkeuksellinen ainoastaan päivälämpötilojen osalta, mutta erityisesti yöt olivat epätavallisen leutoja. Helsingin Kaisaniemessä peräti seitsemänä päivänä vuorokauden alin lämpötila ylitti päivittäisklimatologian aiemmat ennätykset, mikä tarkoittaa, että nämä yöt olivat kyseisten päivien lämpimimpiä mittaushistoriassa. Poikkeuksellisen lämmin jakso huipentui maaliskuun viimeiseen päivään, jolloin vuorokauden alin lämpötila, 4,9 °C, rikkoi koko maaliskuun vuorokauden alimman lämpötilan ennätyksen. Koko kuukauden keskimääräinen alin lämpötila, 0,4 °C, oli mittaushistorian toiseksi korkein – vain maaliskuussa 1989 alin lämpötila oli hieman korkeampi, 0,5 °C. Tavallista vähäisempi jääpeite Itämerellä on todennäköisesti vaikuttanut tähän ilmiöön, sillä avoin meri voi estää öiden kylmenemistä ja pitää lämpötilat poikkeuksellisen korkeina.

Ilmastonmuutos taustalla

Maaliskuun havaittu keskilämpötila Helsingissä (2,8 °C), on 3,5 astetta korkeampi kuin vuosien 1991-2020 keskiarvo. Jo julkaistujen menetelmien avulla voimme arvioida miten paljon ilmastonmuutos nosti kuukauden keskilämpötilaa. Menetelmä perustuu maailmanlaajuisiin ilmastomalleihin. Saimme arvioksi, että kuukausi oli noin 2,2 astetta lämpimämpi ilmastonmuutoksen vuoksi. Toisin sanottuna, vuoden 1900 ilmastossa kuukauden keskilämpötila olisi ollut noin 0,4 astetta. Se olisi edelleen tavanomaista lämpimämpi, mutta vain 1,3 astetta. Ilmastonmuutos ei siis selitä kokonaan positiivista lämpötilapoikkeamaa, eikä sen pitäisikään. Onhan suotuisilla, eteläisillä ilmavirtauksillakin ollut näppinsä pelissä.

Vuoden 1900 ilmastossa yhtä lämmin maaliskuu Helsingin Kaisaniemessä toistuisi keskimäärin kerran 116 vuodessa, eli sen vuotuinen todennäköisyys olisi noin 0,86 %. Se ei siis olisi mahdottomuus, mutta hyvin harvinainen tapahtuma. Nykyilmastossa kyseisen säätapahtuman todennäköisyys on kuitenkin noussut noin 11-kertaiseksi, ollen 9,37 %. Näin lämmin maaliskuu toistuu siis keskimäärin enää kerran 11 vuodessa. Tästä antaa osviittaa se, että edellinen yhtä lämmin (tai lämpimämpi) maaliskuu esiintyi 18 vuotta sitten.

Huhtikuun alun lämpötilat lähellä klimatologista “maksimia”

Lähipäivinä eli huhtikuun 2.-3. päivä ylimmät lämpötilat Etelä-Suomessa lähentelevät 17 astetta. Yksittäisillä asemilla voidaan päästä jopa sen yli. Kyseiset lukemat olisivat Suomen päivittäisten maksimilämpötilojen uusia ennätyksiä näille päiville.

Taulukko 1. Ajankohdan ylimmän lämpötilan päivittäiset ennätykset vuosina 1959-2024 (31.3. on vuodelta 2025).

Verrattuna aiempiin keväisiin, lämpötilat asettuvat lähelle huhtikuun alun äärimmäisiä lukemia. Maaliskuun 27. päivänä vuonna 2007 mitattiin 17,5 °C ja huhtikuun 1. päivänä 2024 17,7 °C. Omaa luokkaansa on myös viimevuotinen huhtikuun 10. päivänä mitattu Suomen aikaisin yli 20 asteen lukema (+20,1 °C, Lappeenranta Konnunsuo). Näiden lukemien perusteella huhtikuun 2.–3. päivän teoreettinen “maksimi” Suomessa voisi sijoittua noin 19 asteeseen.

Pudotus on raju

Lämpöjakson jälkeen perjantaina ja lauantaina pohjoisesta pääsee virtaamaan voimalla kylmää ilmamassaa, ja varsinkin Etelä-Suomessa pudotus tulee olemaan raju verrattuna torstain lähes 20 asteen lämpötiloihin. Lauantaina on mahdollista, että ylin lämpötila millään Suomen sääasemalla ei nouse yli 3 asteen. Tämä voisi olla puolestaan lähellä ajankohdan maksimilämpötilojen kylmyysennätystä, eli tilannetta missä päivän ylin lämpötila jää historiallisen alas.

Tällöin Suomessa havaittu ylin lämpötila voisi laskea jopa 15 asteella kahdessa päivässä. Tällaista pudotusta ei ole havaittu kevätkuukausina kuin muutaman kerran mittaushistorian aikana. Alla olevassa taulukossa on viisi suurinta ylimmän lämpötilan pudotusta Suomessa kahden päivän aikana maalis-toukokuussa. Parhaimmillaan lämpötila on laskenut hellelukemista alle kymmeneen asteeseen toukokuussa 1996.

Viime huhtikuussa täsmälleen samaan aikaan kuin nyt, havaittiin 16 asteen pudotus kahden päivän aikana. Nimittäin aprillipäivänä 2024 Helsinki-Vantaalla mitattiin 17,7 astetta, mutta kaksi päivää myöhemmin Rauman Pyynpään asemalla noustiin vain 1,7 asteeseen. Vähän sattumaa, että tänäkin vuonna on odotettavissa yhtä raju pudotus.