Sanna-Mari Kunttu on saaristoa rakastava ympäristösuunnittelija ja eräopas, joka työskentelee luontomatkailun ja luonnon virkistyskäytön parissa. Kunttu saa luonnosta elinvoimaa, ja haluaa siksi toimia luonnon hyväksi ja kannustaa myös muita liikkumaan ja retkeilemään luonnossa. Hänen mielestä huonoa retkisäätä ei ole - on joko hyviä tai mielenkiintoisia kelejä. Luonto tarjoaa hyvinvointia ja unohtumattomia elämyksiä ympäri vuoden, ja vuodenaikojen vaihteluissa piilee oma viehätyksensä. Sydämensä Kunttu on menettänyt retkimelonnan ja retkiluistelun myötä Saaristomeren ulkosaariston viimeisille luodoille. Tässä blogissa keskitytään retkeilyyn niin maalla kuin merellä.
Polku kertoo menneistä kulkijoista, eläimistä ja ihmisistä, jotka ovat astelleet sitä ennen meitä. Yksikään polku ei ole syntynyt sattumalta, vaan jokainen tallattu metri on muodostunut tarpeesta tai halusta päästä paikasta toiseen.
Teksti: Sanna-Mari Kunttu
Polku on enemmän kuin vain reitti paikasta toiseen. Se ei synny yksin, vaan se vaatii kulkijoita, jotka tallaavat reitin näkyviin maastoon. Polku kertoo menneistä kulkijoista, eläimistä ja ihmisistä, jotka ovat astelleet sitä ennen meitä. Yksikään polku ei ole syntynyt sattumalta, vaan jokainen tallattu metri on muodostunut tarpeesta tai halusta päästä paikasta toiseen. Myös vanhimmat tiet ovat rakentuneet polkujen päälle. Jos askelia ei ole, polku kasvaa umpeen ja katoaa.
Kulkija tuntee polun jalkapohjissaan. Se voi olla kallioinen kova kulkuväylä, pehmeä neulasmatto tai juurakkojen kirjoma. Se voi olla rakennettu kestämään kulkijoiden paine ja siinä voi olla kulkua helpottavia rakenteita, kuten soita halkovia pitkospuita, purojen yli johdattavia siltoja ja jyrkänteillä avittavia portaita.
Paras reitti ei ole aina lyhin kartalta katsottuna ja polkujen mutkille on syynsä. Suo kastelee kengät ja kulku on raskasta pehmeän alustan antaessa jalan alla periksi. On parempi lähteä kiertämään kivennäismaan kautta. Liian jyrkät mäet laittavat sydämen hakkaamaan ja keuhkot koville. Siksakkia mäkeä kulkiessa matka pitenee, mutta kulku helpottuu. Ei ole myöskään sattumaa, että polut kulkevat näköalapaikoille ja näyttävien tai erityisten luonnonmuodostelmien ohi. Tärkeä paikka voi olla esteettisesti tai henkisesti merkityksellinen.
Polku yhdistää kulkijoita. Polku, jota pitkin monet muutkin ovat kulkeneet ja tulevat kulkemaan, on tavallaan jaettu yhteinen kokemus, vaikka taivaltaisinkin reittiä yksin. Samoihin paikkoihin ovat sovittaneet askeleensa monet muutkin ihmiset, he ovat katselleet samoja maisemia ja ammentaneet vettä samoista puroista. Reitin varrella kohtaavat retkeilijät vaihtavat sanan, toisinaan vain nyökkäyksen – pienen merkin siitä, että hetki on jaettu, vaikka askeleet kulkevatkin eri tahtiin tai eri suuntiin. Toinen kulkija on jakamassa samaa, vaikkakin omanlaistaan kokemusta.
Luontopolkujen tekijöille suunnattu tuore maksuton pdf-opas ”Polkuja Luontoon” toimii käsikirjana niille, jotka ovat aikeissa toteuttaa luontopolun tai toimivat luontopolkujen ylläpitäjinä.
Luontopolku on merkitty reitti luonnossa, joka on suunniteltu helpottamaan kulkua ja tarjoamaan tietoa ympäristöstä. Luontopolku voi olla lyhyt tai pidempi reitti, ja sen varrella voi olla opastauluja, jotka kertovat alueen luonnosta, historiasta tai kulttuurista. Luontopolkujen tarkoitus on ohjata kävijöitä, suojella ympäristöä ja tarjota elämyksellinen tapa kokea luonto turvallisesti.
Luontopolku on kulkijalle suunnattu palvelu, joka ei synny itsestään, vaan toisinaan pitkänkin suunnittelun myötä. On otettava huomioon reitin linjaus, rahoitus, polkujen merkinnät ja myös polun käyttäjien tarpeet. Luontopolkua on myös pidettävä yllä. Oppaasta löytyy ohjestusta aina reittilinjauksen tekemisestä kohderyhmien valitsemiseen ja ylläpitoon.
Sanna-Mari Kunttu
Sanna-Mari Kunttu on saaristoa rakastava ympäristösuunnittelija ja eräopas, joka työskentelee luontomatkailun ja luonnon virkistyskäytön parissa. Kunttu saa luonnosta elinvoimaa, ja haluaa siksi toimia luonnon hyväksi ja kannustaa myös muita liikkumaan ja retkeilemään luonnossa. Hänen mielestä huonoa retkisäätä ei ole - on joko hyviä tai mielenkiintoisia kelejä. Luonto tarjoaa hyvinvointia ja unohtumattomia elämyksiä ympäri vuoden, ja vuodenaikojen vaihteluissa piilee oma viehätyksensä. Sydämensä Kunttu on menettänyt retkimelonnan ja retkiluistelun myötä Saaristomeren ulkosaariston viimeisille luodoille. Tässä blogissa keskitytään retkeilyyn niin maalla kuin merellä.
Huonolla pukeutumisella voi olla yhtä aikaa kylmä ja kuuma. Toisaalta voi hikoilla, mutta jotkin kehon osista kärsivät kylmästä. Vinkit hikisiin talvipuuhiin!
Kuljen kaupunkimetsässä, aivan Turun keskustan kupeessa Katariinanlaakson luonnonsuojelualueella. Moni saattaa pohtia, miksi kaupunkiluonto ja sen monimuotoisuus ovat tärkeitä, onhan Suomessahan paljon metsää muualla.