Vanha kansa palvoi puita. Kullakin suvulla tai kyläkunnalla oli oma pyhä puunsa, jota vaalimalla tavoiteltiin hyvinvointia, vaurautta ja harmoniaa. Pyhä puu oli myös yhdyslinkki suvun vainajiin.
Metsä on aina heijastanut suomalaista sielunmaisemaa, sekä uhripuiden aikaan että nyt.