Elääkö maapallolla kaksi miljardia eliölajia? Väite kuulostaa hurjalta aiempiin arvioihin verrattuna, mutta saattaa vielä osoittautua todeksi.

Maapallon lajimäärä pohdituttaa luonnontutkijoita, osin siksi että dna-tutkimus on haastanut perinteisen linnéläisen lajikäsityksen. Uusimpien arvioiden mukaan lajeja on jopa 1000 kertaa enemmän kuin on aiemmin ajateltu.

Yli-intendentti Marko Mutanen Oulun yliopistosta toteaa, ettei kukaan tiedä lajimäärää edes miljoonien tarkkuudella. Täsmällistä lukua ei ole edes olemassa, koska lajiutuminen on hidas prosessi, eikä lajien välille aina voi vetää yksiselitteistä rajaa.

Ruotsin maatalousyliopiston professori Tomas Roslinin mukaan suurin epävarmuus liittyy mikrobeihin. Vakiintuneet lajikäsitykset eivät oikein istu niihin, joten ensin pitäisi miettiä, mitä uusi mikrobilaji ylipäänsä tarkoittaa. Lajien määrällä on kuitenkin merkitystä, sillä se antaa käsityksen siitä, mitkä eliöryhmät planeettaamme todella dominoivat.

Dna tarjoaa tehokkaita tapoja lukea monimuotoisuutta. Mutanen kertoo esimerkkinä, että suomalaisessa maaperässä on neliömetriä kohden satoja tuhansia sukkulamatoja, joilla on erittäin tärkeä ekologinen merkitys ravinteiden kierrossa. Niitä ei voi tunnistaa ulkonäöstä, ja valtaosa lajeista on vielä kuvaamatta. Lukuisissa muissa eliö­ryhmissä tilanne on aivan sama. Niitä ei voida ymmärtää ilman dna:ta.

Dna-tutkimus on paljastamassa yhä enemmän niin sanottuja kryptisiä lajeja. Ulospäin samalta näyttävät lajit ovatkin geneettisesti erilaistuneita yksiköitä.

Kryptisiä lajeja on paljon niveljalkaisissa, kuten hyönteisissä, hämähäkeissä, tuhatjalkaisissa ja äyriäisissä, ja kun lisäksi huomioidaan aiemmin vähälle huomiolle jääneet loiset kuten punkit, sukkulamadot, itiöeläimet, harppuunasienet ja bakteerit, lajimäärä kasvaa merkittävästi.

Arizonan yliopiston tutkijat* arvioivat kokonaismäärän nousevan 1–6 miljardiin lajiin. Heidän käsityksensä mukaan planeettaamme hallitsevat bakteerit, joita olisi peräti 70–90% kaikista lajeista. Aiemmin planeetan valtiaina pidetyt niveljalkaiset olisivat siten jäämässä bakteerien varjoon.

* Larsen et. all. Quaterly Review of Biology vol 92 nro 3 2017