Selluloosa-asetaatista valmistettu biomuovi, jota käytetään muun muassa leipäpussien ikkunoissa, hajoaa hyvin sekä meressä että laboratoriossa tehdyissä kokeissa, Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tekemä tutkimus paljasti.

Sen sijaan yleisesti käytetty polylaktidi, josta valmistetaan esimerkiksi teepusseja, ei hajonnut kummassakaan kokeessa. Hankkeessa tutkittiin neljän eri biomuovityypin hajoamista ja hajottajabakteerilajistoa.

Tutkijat Hermanni Kaartokallio ja Eeva Eronen-Rasimus kertovat, että parhaimmat biomuovit muistuttavat mahdollisimman hyvin hajottajille tuttuja kasvi- tai bakteeripolymeerejä. Tehokkaiksi biomuovin hajottajiksi osoittautuivat etenkin gammaproteobakteerit.

Biomuovin raaka-aineen valinta on tärkeää, jotta se lievittää eikä pahenna merten muoviongelmaa.