Uutisissa on kerrottu, että Länsi-Lapin kanadanmajavat tapetaan Ruotsin euroopanmajavien suojelemiseksi. Kuinka kanadanmajava häiritsee euroopanmajavaa, risteytyvätkö ne vai onko kanadanmajava etevämpi kilpailussa elintilasta?

Suomesta majava kuoli sukupuuttoon 1800-luvun puolivälissä. Uusi kanta perustettiin 1930-luvulla. Ensin niitä tuotiin Norjasta, sitten myös Kanadasta. Tuolloin toimittiin hyvässä tarkoituksessa ja siinä uskossa, että euroopanmajava ja kanadanmajava ovat samaa lajia. Myöhempi tutkimus on osoittanut ne eri lajeiksi ja vielä senkin, etteivät ne risteydy.
Kanadanmajava on tiettävästi euroopanmajavaa etevämpi kilpailija vain yhdessä ainoassa säilymisen kannalta olennaisessa ominaisuudessa, nimittäin jälkeläistuotossa.

Euroopanmajavalle syntyy kerralla yhdestä neljään poikasta, keskimäärin kaksi, kanadanmajavalle kolmesta kuuteen; ennätys lienee kahdeksan ja keskiarvo on tiettävästi yli neljä. Kanadanmajava saavuttaa sukukypsyyden jo kaksivuotiaana, euroopanmajava ei ilmeisesti koskaan niin nuorena.

Ei sitten ihme, että kanadanmajava on meillä monin verroin eurooppalaista eli alkuperäistä majavaamme runsaampi. Sitä tavataan koko maassa, ei tosin kattavasti. Euroopanmajavia elää muutaman sadan yksilön kanta Satakunnan rannikkoseudulla.
Perustelut kanadanmajavien poistamiselle ovat siis olemassa. Eri asia on, onnistuuko tällainen operaatio.