Miksi petoeläimet ja haaskalinnut voivat syödä pahastikin pilaantunutta lihaa haitatta?

On erinomainen asia, että maapallon ekosysteemeissä on myös kookkaita lajeja, jotka pystyvät syömään haitatta lihaa sen mädäntymisasteesta riippumatta, kunhan haaska ei ole vallan velliä. Vaikka pienemmät eliötkin pystyvät hävittämään raatoja tehokkaasti, kookkaiden hautaajien rooli on hyvin tärkeä.

Niiden ruuansulatusjärjestelmä on kehittynyt kestämään bakteerit, joita mätänevässä lihassa on ja sietämään aikamoisia annoksia bakteerien erittämiä myrkkyjä. Tämä onnistuu ilman hengenmenon tai edes vatsanväänteiden vaaraa siksi, että raadonsyöjien ruuansulatusnesteet ovat hyvin happamia ja immuunijärjestelmä on myrkkyjen varalta tehokas.

Eri petoeläinryhmien välillä on tosin aika suuria eroja; koiraeläimet, karhut ja hyeenat pystyvät syömään umpimätääkin lihaa. Kissa- ja näätäeläimet ovat herkempiä.

Lintujen maailmassa näyttävät tunnettujen haaskalintujen lisäksi monet muutkin, muun muassa lokit ja tikat, voivan tilaisuuden tullen napsia haitatta mätänemistilassa olevaa lihaa.

Nykyihminen taitaa olla luomakunnan herkimpiä sairastumaan mädäntyneestä lihasta ja kalasta. Toisaalta kuitenkin niin sanottua punaista lihaa riiputetaan niin pitkään, että mätäneminen pääsee hyvään alkuun: liha mureutuu. Tästä huolimatta on ilmeistä, että kaukaisiin esivanhempiimme verrattuna nykyihminen on mädän lihan siedossa taantunut.

haaskalintuhaaskansyöjä

Tunne luontosi

Lähde retkelle metsään, suolle, merelle, kauas ja lähelle.
Tutustu, opi, ihastu ja voimaannu. Koe Suomen Luonto!