Uusi Hollannissa tehty tutkimus osoittaa, että vuodenvaihteen ilotulitus häiritsee lintuja ehkä vielä luultua enemmän. Tutkimus tehtiin vertaamalla kahden säätutkan havaintoja linnuista vuoden 2017 ja 2018 vaihteessa tavanomaisiin joulu- ja tammikuun öihin. Myös lintulaskentojen aineistoja käytettiin muun muassa tunnistamaan lajiryhmiä, jotka häiriytyivät eniten.

Hollannissa ilotulitteet ovat erittäin suosittu tapa juhlistaa vuoden vaihtumista.

Lintuja oli tutkijoiden  mukaa ilotulituksen aikaan tai heti sen jälkeen lennossa tuhat kertaa niin paljon kuin muina öinä. Arvion mukaan lähes 400 000 lintua reagoi sen aiheuttamaan häiriöön. Vaikutus ulottui useiden kilometrien päähän. Pelotevaikutus oli voimakkaita alle viiden kilometrin etäisyydellä ja hävisi täysin vasta kymmenen kilometrin etäisyydellä. Tutkimuksesta suljettiin pois urbaanit alueet.

Aiemmista tutkimuksista tiedettiin, että ilotulituksiin reagoivat eniten isokokoiset lajit, kuten hanhet, sorsat ja lokit, ja uusi tutkimus vahvistaa tämän. Ne voivat olla keskellä yötä lennossa tai ainakin poissa olinpaikaltaan usein tunninkin.

Tutkijat kuvaavat tuloksia voimakkain ilmauksin. Ilotulitukset aiheuttivat ”ennennäkemättömän lentoreaktion” ja ovat verrattavissa ihmisperäisenä häiriönä lähinnä ”sotilaslentokoneisiin”.

Lentoon ajaminen aiheuttaa linnuille stressiä. Niiden energiankulutus kasvaa, mikä voi olla talvella joskus kriittistä. Suorat kuolemat ovat harvinaisia; muun muassa kottaraisten ja naakkojen joukkokuolemia on Euroopassa yhdistetty ilotulituksiin.

Hollantilaistutkijat ehdottavat ratkaisuksi ongelmaan laajoja iltotulitevapaita rajoitusvyöhykkeitä tai ilotulittamaisen keskittämistä taajamiin.

”Ainoa toimiva ratkaisu voi lopulta olla ilotulitteiden käytön voimakas vähentäminen”, tutkijat toteavat artikkelissaan.

Tutkimus julkaistiin joulukuun alussa sarjassa Frontiers in Ecology and Environment ja sen ensimmäinen kirjoittaja on Bart Hoekstra Amsterdamin yliopistosta. Muiden kirjoittajien joukossa ovat muun muassa ilotulitteiden vaikutuksia aiemmin tutkankin avulla tutkinut saman yliopiston Judy Shamoun-Baranes ja lintujen tutkatutkimuksen kärkinimiin maailmalla kuuluva Adriaan Dokter Cornellin yliopistosta.

Suomessa lintuharrastajat ovat myös suhtautuneet kriittisesti ilotulituksiin. Hollannin tapaisia oloja, jossa runsaasti lintuja altistuu, on meillä eniten etelärannikolla, missä tänäkin vuonna on yhä paljon vesilintuja. Esimerkiksi Helsingin Eläintarhanlahdella on ollut tämän joulun aikaan yli kaksi tuhatta sorsaa.