Kainuun luonnonsuojelupiiri ja Kainuun lintutieteellinen yhdistys jättivät tänään Ely-keskukselle vaatimuksen Ärjän asettamiseksi toimenpidekieltoon. UPM on valmistellut Oulujärven saaren massiivisia hakkuita jäädyttämällä jäätietä metsäkoneita ja rekka-autoja varten, ja uhkana on hakkuiden aloittaminen jo lähipäivinä.

Ärjä kuuluu Natura 2000 -verkostoon, eikä sen hakkaaminen ole mahdollista ilman viranomaisten hyväksymää hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Sellaisen Ely hyväksyi saareen syksyllä 2014. Kieltovaatimusta perustellaan sillä, että suunnitelma ja myös Elyn päätös perustuu puutteellisiin tietoihin, ja vajavaisiin selvityksiin:

”Ärjänsaarella ei ole tehty linnustoselvitystä, jollainen Natura-alueella tehtävien toimien vaikutusten arvioimiseksi on välttämätön tehdä. Hoitosuunnitelman jälkeen on tullut uusia luontotietoja, joiden takia hoitosuunnitelma ja sen jälkeinen ELYn lausunto, hakkuusuunnitelma ja niiden takana olleet luontoselvitykset pitää ottaa uudelleen tarkasteluun.”

Ely-keskuksen tulee lain mukaan käsitellä vaatimus kiireellisesti.

Ärjä on 270 hehtaarin suuruinen saari Oulujärvellä, Suomen suurimman sisävesiselän äärellä. Se on osa itärajalta Pohjois-Pohjanmaalle ulottuvaa harjuvyöhykettä, jonka suurjärvi on pilkkonut palasiksi. Tästä johtuu sen ilmeisin erityispiirre, huikeat, jopa 30 metriin kohoavat hiekkatörmät, joille ei Suomesta löydy vertaista kuin Ärjänselän toiselta puolen, Manamansalosta.

Ärjällä on pitkä historia kajaanilaisten virkistysalueena, alun perin Kajaani Oy:n henkilökunnalle. tarkoitettu lomakylä perustettiin jo 1930-luvulla. Saaren nykyään omistava UPM halusi 1990-luvulla kaavoittaa ja myydä saaren kesämökkitonteiksi, mutta epäonnistui. Ensin Kajaanin kaupungin yleiskaava epäsi saaresta lisärakennusoikeudet, tosin vasta korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. KHO katsoi yhtiön saaressa olevan lomakylän käyttävän kaiken rakennusoikeuden, joka näin erikoiseen kohteeseen on mahdollista hyväksyä. Niinpä Ärjässä on yhdeksän kilometriä vapaata rantaa, melkein kokonaan hienoa hiukkarantaa, kaikkien kulkea, rantautua ja leiriytyä.

Ärjän rantametsää. Kuva Mikko Niskasaari.

Seuraavaksi Ärjä otettiin rantojensuojeluohjelmaan, ja sittemmin kokonaisuus liitettiin Natura 2000 -verkostoon. Saaren metsät jäivät kuitenkin suojelussa epämääräiseen tilaan. Ärjä liitettiin Naturaan rantojensa tähden, mutta myös harjumetsiensä vuoksi. Se ei automaattisesti estä hakkuita, mutta suojelun tarkoitusta vastaan ne sotivat.
Suunniteltu hakkuuala on 120 hehtaaria, lähes puolet saaren pinta-alasta. Alalta hakattaisiin vähintään 20 000 kuutiometriä, mikä on kolmannes saaren koko puustosta.

UPM on selittänyt hakkuiden monimuotoistavan ”monotonista” mäntymetsää, parantavan virkistysmahdollisuuksia, jopa monipuolistavan puulajivalikoimaa. Jälkimmäinen on utopiaa, koska noilla kuivilla mäntykankailla, jossa kunttaa on vain kämmenleveys, ei kasva kuin mänty. Jos kasvaisi, niitä olisi jo siellä.

Hakkuusuunnitelma sisältää 100 täysin avointa hakkuualaa, kukin 0,3 hehtaaria. Kaikki niiden välialueet ja alueen reunat harvennettaisiin kovalla kädellä. UPM:n mukaan saarella on puuta 220 m3/hehtaari. Kun 120 ha:n alalta otetaan 20 000 kuutiometriä, jää alueelle hehtaaria kohden keskimäärin hieman yli 50 kuutiota. Toisin sanoen, saaren sisäosat on tarkoitus hakata siemenpuuasentoon tai aukoiksi.

Totta on se, että Ärjän metsillä on kova taloushistoria. Aivan kuten on monien eteläisten kansallispuistojen metsillä, Nuuksiosta alkaen. Talvella 1907 Ärjässä oli savotoimassa peräti 300 miestä. Saaren metsät ovat kuitenkin uudistuneet luontaisesti, ja sotien jälkeen ne ovat kasvaneet rauhassa. Siis jo 70 vuotta. Metsistä on otettu vain saaren pienen lomakylän tarvitsema polttopuu, mikä on ollut vain prosentteja metsien kasvusta.

Saareen on tehty tieten vain yksi, noin parin hehtaarin laajuinen aukko joskus 1960-luvulla. Toinen syntyi 1990-luvun lopulla, sen teki myrsky. Myös syksyllä 2014 myrsky riepotteli saarta ja teki pienehkön aukon itäosaan.

Aika tekee tehtävänsä. Puusto ei enää ole tasaikäistä, ja metsä on hyvää vauhtia muuttumassa luonnonmetsäksi. Sen kehityksen hakkuut katkaisisivat.