Kuinka kauan menee, että kaadetusta sekametsästä, jossa kasvoi myös marjoja, tulee taas entisenlainen metsä?

Metsäkasvillisuuden palautumiseen hakkuiden jälkeen vaikuttavat monet seikat. Eniten vaikuttaa se, millä menetelmällä metsä hakataan ja kuinka voimallisesti metsänpohjaa sen jälkeen käsitellään.

Varttuneen metsän uudistus- tai aukkohakkuissa olosuhteet muuttuvat eniten ja esimerkiksi puolivarjossa viihtyvän mustikan peittävyyden on Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa todettu vähenevän huomattavasti (>70 %) hakkuun jälkeen, kun heinät, vadelma ja maitohorsma valtaavat alaa taimikkovaiheessa. Mustikka kärsii myös voimakkaasta maanmuokkauksesta ja esimerkiksi kantojen korjuu energiapuuksi rikkoo mustikan juurakoita ja hidastaa entisestään sen palautumista.

Valoa suosiva puolukkakin vähenee avohakkuissa, mutta palautuu mustikkaa nopeammin: hakkuita edeltävään tasoon noin 30 vuodessa, kun samassa ajassa mustikan peittävyydestä on palautunut vasta kolmannes.

Harvennushakkuut ja maanpinnan muokkaamatta jättäminen säilyttävät metsämarjojen kasvustot avohakkuita paremmin. Kaiken kaikkiaan kulkukelpoisen metsän ja metsämarjojen palautuminen vie joitakin kymmeniä vuosia.