Kysyimme viime numerossamme (SL 7/2016) havaintoja metsäetanoista. Niitä tuli vain kourallinen.

Onkohan nyt jotenkin poikkeuksellisen huono etanasyksy, kun on ollut kuivaa ja lämmintä? Kysyntäänpäs asiaa museomestari Anne Koivuselta Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen museon hyönteistiimistä.

”Etanat ovat olleet todennäköisesti passiivisempia kuin kostealla säällä, eivätkä ole liikkuneet niin paljon. Kevät ja varsinkin kesä olivat melko kosteita, joten etanat ovat voineet lisääntyä melko mukavasti, mutta kuiva syksy on voinut verottaa myöhäisempää lisääntymistä. Niinpä myös talvehtivien munien määrä voi olla pienempi kuin sateisena syksynä.”

Metsäetanan tunnistaminen ei ole ihan helppo juttu, sillä sen sekoittaa helposti esimerkiksi hentoharjaetanaan tai valepeltoetanaan. Tässä metsäetanan tuntomerkkejä: Siruetanoihin kuuluva metsäetana on täyteen mittaansa venyneenä viidestä seitsemään senttiä pitkä ja väriltään kellertävänruskea tai vaaleanoranssi. Se jättää jälkeensä oranssinväristä limaa.

Metsäetana viihtyy etenkin mustikkaa kasvavissa metsissä, joissa on paljon sienitarjontaa. Etanan ruokavalioon kuuluu paljon muutakin, sillä se on kaikkiruokainen. Metsäetana on Suomen 22 etanalajista yleisin.

Yöllä lämpötila on saattanut paikoin painua jo pakkasen puolelle. Ajaako se etanat jo talvipuulle?

”Pakkasilla etanat menevät suojaan, mutta sään lämmetessä ne kiiruhtavat hitaasti takaisin”, Koivunen paljastaa.

Etanat viettävät talvensa maassa esimerkiksi lahoavien puiden alla, lehtikasoissa tai multakerroksessa.

”Niiden selviytyminen talvesta riippuu pakkasen kovuudesta ja lumikerroksen paksuudesta”, Koivunen sanoo.

etanakyselymetsäetanametsäetanakysely