Jouduin pieneen väittelyyn. Wikipediansa lukenut henkilö X väitti, että nuoren kyyn purema on vaarallisempi kuin aikuisen, sillä nuori ei osaa vielä säännöstellä myrkyn määrää.
Minä urputin, että puppua. En ole koskaan kuullut moista.
Ajattelin, että tämä on uskomus eikä tieto, ja siirtyy faktana eteenpäin hamaan tappiin.

Kysyin asiasta herpetologi Joonas Gustafssonilta. Hän tuntee kyyt ja muut matelijat ehkä parhaiten tässä maassa.

”Aikuinen kyy tosiaan osaa säännöstellä puremaan menevän myrkyn määrä ja voi purra myös niin, ettei myrkkyä erity”, Gustafsson sanoo. ”Nuori ei vielä tätä hallitse, vaan tuuttaa aina myrkkyrauhasensa tyhjiksi.”

Jopas jotakin. Henkilö X on nyt polleana.

Mutta asia ei olekaan ihan niin.

”Totta toinen puoli”, Gustafsson sanailee.
”Jos miettii ihan nuorta, noin lyijykynän kokoista kyytä, ovat sen myrkkyrauhasetkin tosi pienet. Niinpä voi olla, että ison kyyn vain vähän myrkkyä sisältävä purema sisältää millilitroissa mitattuna suuremman määrän myrkkyä kuin poikasen täysi satsi. Näin ollen vanhan uskomuksen perusta on periaatteessa oikein, mutta johtopäätös hätiköity.”

Kyyt syntyvät loppukesällä ja ovat silloin tuollaisia lyijykynänpätkiä. Seuraavina kahtena kesänä ne kasvavat ja ovat sukukypsiä vasta kolmantena kesänä, jolloin ovat venähtäneet puolimetrisiksi.

”Suomessa kyy puree vuosittain noin sataa ihmistä, mutta puremaan ei tiettävästi ole kuollut ketään yli kahteenkymmeneen vuoteen”, Gustafsson sanoo.

”Myrkyn, hemotoksiinin, vaikutusta ei kuitenkaan kannata jäädä odottelemaan, vaan kipittää saman tien lääkäriin.”

hemotoksiinikyykyyn purema