Euroopan ammattimehiläistarhaajien liitto keräsi elokuussa näytteitä suomalaisten kauppojen hunajahyllyiltä. Kotimaiset hunajanäytteet selvisivät puhtain paperein, mutta EU:n ulkopuolelta tulleista hunajista 60 prosentissa oli syytä epäillä väärennöstä. Saksassa vastaava luku oli peräti 80 prosenttia.

Tieto ei ole uusi, sillä EU:n viranomaiset tutkivat EU:n markkinoilla olevia hunajia jo vuosina 2021–2022, ja tulokset julkaistiin 2023. Jo tuolloin havaittiin, että suuri osa EU:n ulkopuolelta tuodusta hunajasta oli väärennettyä.

Hunajaa voidaan väärentää laimentamalla sitä edullisilla sokeriliuoksilla. Lisäksi hunajalle voidaan ilmoittaa väärä alkuperämaa tai -kasvi.

Suomalaista ja EU:ssa tuotettua hunajaa voi kuitenkin nauttia hyvillä mielin. Me kulutamme hunajaa keskimäärin 800 grammaa henkeä kohden vuodessa. Flunssakauden kourissa sitä voi käyttää myös Käypä hoito -suositusten mukaan hillitsemään yskää. Sen teho perustuu hunajan sisältämiin hedelmä- ja rypälesokereihin, jotka vaikuttavat nielussa oleviin hermopäihin. Hunajaa ei tule kuitenkaan antaa alle 1-vuotiaille lapsille pienen botuliiniriskin vuoksi.

Parhaaksi kotimaiseksi hunajaksi valittiin viime vuonna oululaisen Raimo Tervolan punertava hunaja, joka on saanut arominsa puolukan ja horsman kukista. Suurin osa kotimaisista hunajista onkin monikukkahunajia, joiden maku, väri, tuoksu ja rakenne vaihtelevat alkuperäkasvien mukaan: jos mukana on runsaasti rypsiä, hunaja on vaaleaa, kun taas vaikkapa kanervaa sisältävä hunaja on tummaa.

Suomessa on noin 70 000 mehiläispesää, joista noin joka kymmenes on luomupesiä. Hunajasadon vuosittainen määrä vaihtelee sään mukaan, mutta keskisato on noin 37 kiloa hunajaa per pesä.

Hunaja on meille ihmisillekin arvokasta ja terveellistä, mutta mehiläispesien tärkein tehtävä on kasvien pölytys. Mehiläispölytyksen arvon oletetaan olevan yli 11-kertainen hunajan arvoon verrattuna.

Mehiläistarhaajat tarjoavat pölytyspalveluja marjan- ja hedelmänviljelijöille.