Latvasta ruskeaksi muuttuneet ja kuolleet männyt herättävät huolta Turun saaristossa. Yleensä sairastuneen männyn laittaa merkille kesämökkiläinen tai veneilijä, joka huomaa muutoksen itselle rakkaissa maisemissa. Ruskettuneita ja kuolleita puita on merkitty havaintokartalle eniten rannoille ja kuiville kalliorinteille sekä kukkuloille.

”Toistaiseksi meillä on antaa lempeä viesti: ilmiö on rannikolle keskittynyt. Noin viidennes havainnoista on talousmetsien kivennäismailta”, maantieteen professori Risto Kalliola sanoo.

Sairastuneita ja kuolleita puita ei tarvitse hävittää

Talousmetsien vähäisempi sairastumisuhka ei kuitenkaan lohduta mökkiläistä, jonka rannassa männyt muuttuvat ruskeiksi. Moni onkin ollut yliopistoon yhteydessä kysyäkseen, mitä nyt pitäisi tehdä. Mökkiläiset eivät halua suututtaa kasvitautitartuntaa pelkääviä naapureitaan, vaan haluavat asiantuntijalta varmistuksen, että voivat jättää sairastuneet puut paikoilleen.

Luonnonvarakeskus suositteli aikaisemmin, että ruskettuneet puut pitäisi kaataa ja polttaa. Tämä keino on kuitenkin osoittanut tehottomaksi.

”Se ei auta sen enempää kuin yhden hyttysen tappaminen kesällä. Juuri soitti eräs, joka oli kaatanut mailtaan 50 puuta ja vieressä kasvaneet männyt olivat ruskettuneet silti” Kalliola kertoo.

Turun yliopisto on huhtikuusta alkaen kerännyt kansalaishavaintoja lounaisen Suomen mäntykuolemista. Karttapalveluun oli elokuun alkuun mennessä saatu havaintoja 1350 paikasta.

Pystyyn jätetyt kuolleet männyt hillitsevät eroosiota ja parantavat luonnon monimuotoisuutta tarjoamalla kodin monille eliöille.

”Jos hävittää ja polttaa kuolleet männyt, saattaa siinä samalla hävittää okakaarnakuoriaisia syövät petohyönteiset. Myös tiaiset ja tikat tykkäävät syödä lahopuussa eläviä hyönteisiä. Luonnossa tuppaa olemaan niin, että kun jollain lajille menee hyvin, myös toiset lajit hyötyvät siitä”, Kalliola muistuttaa.

Mäntykuolemat esiintyvät laikkuina

Mäntykuolemien syypäinä on pidetty okakaarnakuoriaista ja etelänverssosurma-kasvitautia, mutta osansa on luultavasti myös hellejaksoilla, joissa yhdistyvät kuivuus ja korkeat lämpötilat. Ne alistavat puut stressille, joka vaikuttaa mäntyihin samoin kuin ihmisiinkin vastustuskyvyn alentumisena.

”Ne eivät kuitenkaan selitä sitä, että mäntykuolemia esiintyy laikkuina. Yleensä laikku hyytyy, joten joku kontroloiva tekijä siinä luultavasti estää leviämisen”, Kalliola sanoo.

Turun yliopisto jatkaa mäntykuolemahavaintojen keräämistä Lounais-Suomesta syksyn ajan. Erityisesti kaivataan havaintoja siitä, ovatko viime vuonna kuolleiden mäntylaikkujen sairastuminen hyytynyt vai lähtenyt leviämään.

Voit ilmoittaa havaintosi ruskeaksi muuttuneista ja kuolleista männyistä täällä.