Miksi linnut, jotka pesimäalueellaan elävät muutaman kilometrin päässä toisistaan, levittäytyvät talvehtimisalueillaan tuhansien kilometrien laajuudelle? Syynä on ainakin mehiläishaukan kohdalla syystuulen suunta. Patrik Byholm esitteli satelliittiseuranta-aineistoon perustuvaa tutkimusta Euroopan ornitologiunionin kokouksessa Turussa 18.8.2017.

Tutkimuksessa seurattiin mehiläishaukkoja niiden syysmuuttomatkalla. Ensimmäistä kertaa kohti talvehtimisaluettaan matkaavat nuoret mehiläishaukat jättäytyivät tuulen kuljetettavaksi. Tuulen suunta vaikutti siihen, minne päin Afrikan mannerta haukat kulloinkin päätyivät. Mehiläishaukat ovat talvehtimisalueensa suhteen paikkauskollisia, joten ne suuntaavat aikuisenakin samaan paikkaan. Niinpä ensimmäisen syksyn tuulet määräävät sen, minne päin mehiläishaukka tulevinakin talvina asettuu.

”Linnut eivät tunne rajoja, joten lintututkimuksenkaan ei pitäisi”, todetaan Euroopan ornitologiunionin tunnuslauseessa. Ornitologiunionin tarkoituksena on edistää lintututkijoiden yhteistyötä. EOU järjestää joka toinen vuosi kansainvälisen konferenssin. Vuonna 2017 kokous järjestettiin 18.-22.8. Turussa. Kokoukseen osallistui yli 400 tutkijaa 36 eri maasta.

Kokouksessa kuultiin uusia tutkimustuloksia mm. linnustonsuojelusta, muutosta, käyttäytymisestä, fysiologiasta, evoluutiosta, populaatiobiologiasta ja lukuisista muista aiheista. Kuvaaja: Margus Ellermaa

mehiläishaukkamuuttolinnutornitologiasatelliittiseuranta