Piiskaava sade ei latistanut linturallin kilpailutunnelmaa.
Ahvenanmaalla pääsee näkemään muuttavia merilintuja, kuten haahkoja ja alleja.
Teksti: Anna Tuominen
Viime viikonloppuna Ahvenanmaa kuhisi jos jonkinlaista lintuharrastajaa. Käynnissä oli Ahvenanmaan linturalli eli Ahvis, Helsingin yliopiston biologianopiskelijoiden Symbioosi-ainejärjestön järjestämä jokakeväinen tapahtuma, jossa kilpaillaan lintuhavainnoista. Kilpailuaikaa rallissa on tasan vuorokausi, ja sen aikana joukkueet saavat pisteen jokaisesta tekemästään lajihavainnosta.
Tänä vuonna ralliin osallistui noin 50 joukkuetta. Helsingin lisäksi kisaamaan oli lähdetty ainakin Turusta, Jyväskylästä ja Joensuusta. Vaikeustaso nousi korkeaksi surkean sään ja varhaiskeväisen ajankohdan vuoksi: Järvet olivat enimmäkseen jäässä ja monia peltoaukeita peitti lumikerros. Kevätmuutto ei siis ollut vielä kovin vilkasta. Kisan kolme kärkijoukkuetta venyttivät yli 70 lintulajiin, mikä oli olosuhteisiin nähden vaikuttava suoritus.
Rallin aikana havaittiin joitakin harvinaisuuksia, kuten isohaarahaukka, kyhmyhaahka ja pikku-uikku. Ahvenanmaan erikoisuus on kesykyyhkyn eli pulun poissaolo – Maarianhaminan keskustassakin niitä on vain kourallinen ja löytämiseen vaaditaan tuuria.
Monien lajien muutto oli vasta aluillaan, mutta laulujoutsenten toitotus kiiri jo joka pellolta.
Kaukoputken ja kiikarin linssejä piti pysähtyä kuivaamaan vähän väliä, että ylipäätään näki mitään.
Aamun valjetessa rallijoukkueet suuntasivat karuille niemenkärjille staijaamaan, eli seuraamaan lintujen muuttoa. Sakea sumu heikensi näkyvyyttä, mutta muuttavasta haahkaparvesta oli silti onnistuttu näkemään yksittäinen harvinaisuus, kyhmyhaahka.
Tuulisilla rannoilla vain sitkeimmät pärjäävät. Ahvenanmaan niemiä kansoittavat tyrni ja kataja.
Järviin ja merenlahtiin oli auennut pieniä sulia. Niissä torkkuvista tukkasotkaparvista löytyi myös muutamia lapa- ja punasotkia.
Pähkinälehto on varma paikka pähkinänakkelin havaitsemiseen.
Mukulaleinikin lehdet olivat jo nousseet lehdon multavasta maasta. Pian sen rinnalle nousevat sinivuokot ja kevätesikot.
Aapeli-myrskyn jäljet näkyivät joka puolella. Suuriakin runkoja oli mennyt poikki tai kaatunut pitkin pituuttaan.
Ahvenanmaan linturallin parasta antia ovat monipuoliset maisemat ja sen ansiosta monipuolinen lajisto.
Anna Tuominen
Suomen Luonnon toimittaja, toiminut aiemmin myös verkkotuottajana. Hulluna lajeihin, oli kyseessä sitten lintu, kasvi tai hyönteinen.
Miten saaristolinnusto voi? Sitä Sanna-Mari ja Panu Kunttu tutkivat viettämällä koko pesimäkesän merellä, melomalla touko–heinäkuussa 2024 Virolahdelta Tornioon.
Huhtikuun alun 2024 takatalvi oli linnuille hankalin pitkään aikaan. Käynnistyi voimakas pakomuutto. Linnut hakeutuivat ruokinnoille ja taistelivat elämästään. Luontokuvaajat Markus Varesvuo ja Tomi Muukkonen tallensivat talven yllättämiksi joutuneiden kevätmuuttajien kamppailun.