Korpisuon reunassa täällä Pohjanmaalla kasvaa outo kasvi, jossa on kauniin punaiset marjat. En ole sitä muualla nähnyt enkä löytänyt kirjoista sen kuvaa. Mikähän se mahtaa olla?

Näytteen perusteella tunnistin kasvin ruohokanukaksi. Onhan ruohokanukka toki esitelty useimmissa kasvikirjoissa, mutta ei niissä aina ole kuvaa marjovasta kasvista.

Ruohokanukalla on Suomessa varsin erikoinen levinneisyys. Toisaalta sitä on Itämeren rannikoilla ja saaristossa ja toisaalta Pohjois-Suomessa, aivan tuntureita myöten. Pohjanlahden rannikon esiintymät liittyvät jo pohjoisiin esiintymiin. Se on selvästi läntinen kasvi, joskin kasvi itäraja on vasta Vienanmerellä.

Aivan ilmeisesti lajin levinneisyyttä rajoittaa ilmasto: se ei siedä manteren sisäosien oloja: kuivia, lämpimiä kesiä ja ankaria talvia, vaan vaatii mereisen kosteata ja viileähköä ilmastoa. Lapissa lumi tulee syksyllä ennen pakkasia, jolloin talvi on lumivaipan suojassa talvehtivan matalan kasvin kannalta leuto, joskin pitkä. Runsain ruohokanukka on Kilpisjärven seudun tunturikoivikoissa, joissa se on usein valtakasvina. Muualla Lapissa se on enimmäkseen suonreunojen, rantojen ja jokilaaksojen kasvi, samoin kuin etelämpänä Kainuussa ja Pohjanmaalla.

Ruohokanukan pienenpienet kukat ovat sinisenmustat; se lienee ainoa todella mustakukkainen kasvimme. Kukkia ympäröi näkyvästi neljä valkoista suojuslehteä, jotka tavallisesti mielletään kukaksi. Kustakin hedelmöityneestä kukasta kehittyy suurin piirtein isohkon puolukan kokoinen ja näköinen, melko mauton marja. Linnuille ne kuitenkin kelpaavat, ja ruohokanukan ruotsalainen nimi onkin hönsbär, kananmarja. Lintujen mukana kasvi leviää ulkoluodolta toiselle.

ruohokanukka

Joululahjaksi hetkiä ja retkiä luonnossa!

Kuksa sekä lehti käteen ja luontoon: Suomen Luonto -lehti johdattaa seikkailuun ja metsän siimekseen piilotetun tiedon äärelle.

Joulutarjous: lehti+digi vuodeksi 63,50 €