Punakylkirastas lienee yksi maamme vähiten tunnettuja sukunsa edustajia, lajin yleisyydestä huolimatta.

Punakylki on näyttävä laji, jonka tunnistaa valkoisista silmäkulma- ja viiksijuovista, sekä ruosteenpunaisista kyljistä ja siiven alapuolta peittävistä höyhenistä. Ruosteenpunaisten siipien alapuolten mukaan laji tunnetaan ruotsiksi nimellä rödvingetrast ja englanniksi nimellä redwing. Linnun yläpuoli on ruskea ja vaalea rinta pitkittäisviiruinen.

Kevätmuutto Suomeen ajoittuu huhtikuulle. Silloin punakylkiä näkee runsaasti pihanurmikoilla, puistoissa ja pelloilla muiden rastaiden mukana. Laji pesii koko maassa saaristosta pohjoisimpaan Lappiin. Pesimäympäristöksi kelpaavat monenlaiset metsänreunat ja aukkopaikat, tunturikoivikot ja jopa puuttomien tunturialueiden pajupusikot.

Lue myös

Punakylkirastaat laulavat murteilla, mutta millaisilla ja missä päin Suomea?

Laulussa on suurta paikallista vaihtelua, eli murteita. Punakyljen laulu on kuitenkin helposti tunnistettava, sillä se on yksinkertainen ja koostuu kahdesta tyypillisestä osasta. Alussa on lyhyt sarja vihellyksiä, joita seuraavat kitisevät viserrykset. Tätä kaksiosaista säettä lintu toistelee halki koko levinneisyysalueensa Islannista Itä-Venäjälle.

Äänite: Jan-Erik Bruun