Lehtokurpat saapuvat Suomen pesimämaille maalis–huhtikuussa. Kurpat muuttavat yöllä, joten niiden paluun huomaa vasta, kun linnun äkkää lentämästä reviirilentoaan tyypillisesti kurnuttaen ja piiskahdellen. Rengastuslöytöjen perusteella tiedetään, että lehtokurpat ovat hyvin paikkauskollisia, ja samat linnut palaavat vuodesta toiseen tutuille pesimäseuduille.

Lehtokurppa kiertää reviiriään lentäen, joko yksin tai yhdessä puolisonsa kanssa. Joskus mukaan tarttuu kolmas pyörä, kilpakosija, joka saa joukkoon säpinää. Kurppa lähtee liikkeelle illan hämärtyessä ja lentää reviirikierroksensa hämmästyttävän tarkasti samoihin aikoihin illasta toiseen. Jos kierros on lyhyt, kurpat ohittavat tarkkailijat pienin väliajoin. Eteläisessä Suomessa lehtokurpilla on kaksi pesyettä, ensimmäinen huhti–toukokuussa ja toinen juhannuksen tienoilla.

Kuusivaltaiset sekametsät ja lehdot ovat kurppien suosimia elinympäristöjä. Kosteat painanteet, rantametsät ja puronotkot ovat erityisesti sen mieleen. Kastelierot ovat linnun lempiruokaa, joita se poraa maasta pitkällä nokallaan. Lehtokurppa pesii runsaana Etelä-Suomesta Perämeren perukkaan ja Pohjois-Karjalaan saakka. Pohjoisempana laji käy harvinaiseksi ja puuttuu Keski- ja Pohjois-Lapista kokonaan.

Lehtokurppa lähtee syysmuutolle syys–lokakuussa. Pääosa kurpista muuttaa lounaaseen, Tanskaan, Ranskan länsiosiin ja Britteinsaarille. Rengastettuja lintuja on löytynyt myös Italiasta, Kreikasta ja Espanjan pohjoisosista.

Britanniaan muuttavat lehtokurpat lentävät rohkeasti suoraan Pohjanmeren yli. Matka on pitkä, joten Pohjanmeren rahtilaivat ja öljynporauslautat saavat toisinaan vieraiksi muuttomatkan väsyttämiä tai huonon sään yllättämiä lehtokurppia. Voimien palattua ja kelin parannuttua kurpat jatkavat matkaansa.

Äänite: Hannes Tiira

lehtokurppalinnunäänimuuttolintukalenteri