Mistä johtuu, että humala ja elämänlanka kiertyvät tukensa ympärille eri suuntiin?

Havainto pitää paikkansa. Humala kiertyy myötäpäivään eli oikealta alhaalta ylös vasemmalle, mutta useimmat muut köynnöskasvit kiertyvät vastapäivään. Kiertymissuunnalla ei sinänsä ole lajin menestymiselle merkitystä. Sattuman oikusta humalan esivanhemmat ovat valinneet toisin kuin kasvikunnan enemmistö, ja kerran valittu suunta siirtyy jälkeläisille perintötekijöissä, geeneissä.

Yleisemminkin luonnossa pitää paikkansa ”kiertosääntö”: jos jokin otus tai elin on kierteinen tai toispuolinen, samassa lajissa toispuolisuus on lähes aina samanlaista. Kelojen kierteet kulkevat vastapäivään. Kotiloilla oikean- tai vasemmanpuoleinen kierre on lajituntomerkki. Kampelat jaetaan oikeasilmä- ja vasensilmäkampeloihin sen mukaan, kummalle kyljelle silmät ovat siirtyneet kalan aikuistuessa. Ihmisellä sydän on vasemmalla puolella ja maksa oikealla puolella. Mutta poikkeaviakin yksilöitä on: kampeloistamme peräti neljännes on vasensilmäisiä, ja keloista ehkä joka kymmenes myötäpäivään kierteinen; ehkäpä jostakin löytyy myös vastapäivään kiertyvä humala.

Toisen muodon syrjintä ja toisen suosinta ulottuu aivan elämän peruskemiaan asti: valkuaisaineiden rakenneosina olevista aminohapoista elämä käyttää vain L-muotoja (L=vasen), vaikka oikealle valoa taittavat D-muodot ovat kemiallisilta ominaisuuksiltaan aivan samanlaisia. Siksi onkin yllättävää, että monien kiipeilevien kasvien tarttumaelinten, kärhien, kiertosuunta voi vaihtua kesken kasvun. Tarkkaillaanpa herne- ja kurkkupenkkejä!

kiertosääntö

Joululahjaksi hetkiä ja retkiä luonnossa!

Kuksa sekä lehti käteen ja luontoon: Suomen Luonto -lehti johdattaa seikkailuun ja metsän siimekseen piilotetun tiedon äärelle.

Joulutarjous: lehti+digi vuodeksi 63,50 €