Kun tarjoaa maapähkinöitä tai muuta naposteltavaa heinäsorsalle, valkoposkihanhelle, kanadanhanhelle ja kyhmyjoutsenelle, vain kanadanhanhi imuroi pähkinät kämmeneltä luontevasti. Viimeisen pähkinän jälkeen se siirtää päänsä rauhallisesti pois ja jää kerjäämään lisää.

Muut lajit napsivat pähkinöiden loputtua mielipuolisesti ruokkijan sormia, kyhmyjoutsen napakastikin. Myös Korkeasaaren riikinkukko osaa ottaa kauniisti yhden vihreän herneen, jos sille sitä kämmeneltään tarjoaa.

 

Eri lintulajien älykkyydessä, mikäli haluamme sellaisen inhimillistyksen tehdä, on todella merkittäviä eroja. Oivaltamista ja nokkeluutta eli kysyjän ilmeisesti tarkoittamaa älykkyyttä on tutkittu erilaisin koejärjestelyin, joissa on palkintona ravintoa. Palkinnon saaminen edellyttää ratkaisua ongelmaan, kuinka päästä ruokapatojen äärelle. Esimerkiksi varis osaa vetää pilkkimiehen täkykalan avannosta ulos.

“Älykkäiden” lintulajien aivot ovat suhteellisesti kookkaammat kuin muilla lajeilla. Yleisesti ottaen ainakin monet varislinnut, papukaijat ja pöllöt ovat nokkelia ja pystyvät ratkomaan sellaisia ongelmia, joihin monet muut lajit eivät pysty. Toisaalta tietyn käyttäytymistavan oppiminen ei välttämättä edellytä nokkeluutta vaan saattaa johtua matkimisesta tai olla lajille luontaista synnynnäistä käyttäytymistä.

Kysymyksessä mainitut sorsalinnut eivät ole tunnettuja nokkeluudestaan, ja niiden aivot ovat melko pienet. Samaten riikinkukolla on vain kanan aivot.

Kysyjän esimerkissä lintujen ei tarvitse ratkaista ongelmaa päästäkseen ravintolähteelle. Miksi ne kuitenkin käyttäytyvät eri tavalla? Ihmisiltä ruuan kerjääminen on kaikille lajeille toissijainen ravinnon hankkimisen malli. Vesilinnut ovat luontaisesti sopeutuneet ravinnon ottamiseen vedestä ja vedenpohjasta nokkansa avulla tunnustelemalla, sen lisäksi myös maalta laiduntamalla.

Lajien näkökyky ja luontainen tapa syödä saattaa olla erilainen. Ehkäpä kanadanhanhi vain näkee paremmin lähelle ja muut lajit tunnustelevat nokkansa avulla, onko kämmenellä vielä ruokaa. Eri lajit tai yksilöt ovat saattaneet myös oppia erilaisen käyttäytymismallin, kun ihminen syöttää niitä kädeltä.

Riikinkukko puolestaan nyppii jo luontaisesti maasta siemeniä, matoja ja hyönteisiä, miksei sitten kämmeneltä.

Emme siis pysty arvioimaan mainittujen lintujen älykkyyttä kysyjän kokemusten perusteella.

lintujen älykkyys

Joululahjaksi hetkiä ja retkiä luonnossa!

Kuksa sekä lehti käteen ja luontoon: Suomen Luonto -lehti johdattaa seikkailuun ja metsän siimekseen piilotetun tiedon äärelle.

Joulutarjous: lehti+digi vuodeksi 63,50 €