Katovuoden jälkeen pihlajat notkuvat punaisenaan. Räkättirastaalle ja muille marjoja syöville linnuille on katettu herkkupöytä pitkälle talveen.
Lue perjantaina 10.10. ilmestyvästä Suomen Luonnosta Mauri Leivon kirjoittama artikkeli pihlajasta ja sen marjoja syövistä eläimistä.
Räkättirastas syö marjat kokonaisina.
Kuva: Mauri Leivo
Teksti: Johanna Mehtola
Katovuoden jälkeen pihlajat notkuvat punaisenaan. Räkättirastaalle ja muille marjoja syöville linnuille on katettu herkkupöytä pitkälle talveen.
Hyvinä pihlajanmarjasyksyinä monet linnut muuttavat käyttäytymistään. Runsaan ruokatarjonnan ansiosta niillä ei ole tarvetta poistua Suomesta normaaliin muuttoaikaan, vaan ne jäävät marjojen turvin uhmaamaan talven tuloa.
Linnut nauttivat pihlajanmarjoja kahdella eri tavalla. Jotkut linnut, kuten rastaat, tilhet ja kottaraiset, syövät marjan kokonaisena. Ne nappaavat marjan irti kannastaan, heittävät sen ilmaan ja nielaisevat kitaansa.
Lue perjantaina 10.10. ilmestyvästä Suomen LuonnostaMauri Leivon kirjoittama artikkeli pihlajasta ja sen marjoja syövistä eläimistä.
Kuva: Mauri Leivo
Johanna Mehtola
Suomen Luonnon toimittaja kirjoittaa retkijuttuja upeasta Suomen luonnosta, mielenkiintoisista henkilöistä, ympäristöystävällisestä arjesta – ja antaa lisäksi virikkeitä moneen menoon.
Pieneksi varpuslinnuksi västäräkin hyönteissaaliit ovat vaikuttavan kokoisia. Luontokuvaaja ja -kuvittaja Jari Kostet seurasi västäräkin poikasten ruokintaa kesäpäivänä Helsingin Vuosaaren täyttömäellä.
Kesäyössä vilahtaa valkoisia viestejä siellä täällä: valkohäntäkauriin hännässä, ilveksen, ja rusakon korvissa ja hännässä, mäyrän korvissa ja naamassa, ketun hännänpäässä. Valkoinen varoittaa ja houkuttelee lajitovereita tai auttaa poikasia seuraamaan emojaan.