Porin kaupungin ympäristövirasto on tehnyt kulttuuriteon rakennuttamalla Yyterinniemelle laajan pitkospuu- ja polkuverkoston lintutorneineen. Reitistö avattiin syksyllä 2014, ja tarjolla on nyt seitsemän reittiä: Herrainpäivät, Santojen lenkki, Lietteiden reitti, Enäjärvi, Teemuluoto, Kaarluoto ja Ooviiki.

Osa alueesta kuuluu Selkämeren kansallispuistoon. Polkuverkosto ohjaa kulkijoita, jolloin herkkä dyyniluonto säästyy liialta tallaamiselta eivätkä linnut häiriinny.

Pitkin kesää on tarjolla upeita merimaisemia ja suolantuoksuisia henkäyksiä sekä monenlaisia merilintuja: hanhia, sukeltaja- ja puolisukeltajasorsia, lokkeja, räyskiä, pikkutiiroja, merikihuja, kahlaajia, petolintuja ja monenlaisia varpuslintuja. Yyteri on Suomen parhaita paikkoja ihailla komeita ristisorsia.

Suomessa vähälukuinen ristisorsa on helppo nähdä Yyterissä. Kuva: Markus Varesvuo

Kahlaajia houkuttelevat etenkin laajat liete- ja hiekkarannat. Kahlaajien paluumuutto etelään kiihtyy juhannuksen jälkeen. Paras aika alkaa heinäkuun puolivälistä, ja runsaimmillaan eri lajit ja yksilömäärät ovat elo- ja syyskuussa.

Lietteillä vierailevat muun muassa suokukot, lapinsirrit, pikkusirrit, kuovisirrit, isosirrit, pulmussirrit, jänkäsirriäiset, karikukot, tyllit, kuovit, kapustarinnat, ja tundrakurmitsat. Syksyisin Yyterin ja Kuuminaisten niemen väliselle Preiviikinlahdelle kokoontuu sadoittain laulu- ja kyhmyjoutsenia.

Yyterissä on 12 luontotornia, joista Teemuluodon lintutorni kuuluu Suomen parhaisiin. Se on ollut lintuharrastajien Tornien taisto -kilpailussa usein kärkisijoilla. Sieltä on hyvät näkymät Kokemäenjoen suistoon, joka on Pohjoismaiden laajin jokisuisto. Linnusto on monipuolinen ja runsas: hanhia, sorsalintuja, haikaroita, petolintuja, kahlaajia, lokkeja ja tiiroja sekä runsas varpuslintulajisto. Enäjärvi puolestaan on Suomen parhaita pieniä lintukosteikkoja.

Yyterinniemellä on tarjolla seitsemän luontoreittiä, sekä pitkiä että lyhyitä. Lietteiden reitti on omiaan lintujen katseluun, ja Santojen lenkillä hiekkadyynit ovat ihailtavissa eri kehitysvaiheissaan. Teemuluodon tornista voi tarkkailla Kokemäenjoen suistoa ja sen rikasta linnustoa. Kartta: Porin kaupunki / Ympäristövirasto

Rantadyynit kasveineen ovat merkittävä nähtävyys. Yyterin dyynit ovat Kalajoen muodostumien ohella Suomen komeimpia. Santojen lentohiekka-alue on Etelä-Suomen laajin yhä aktiivinen dyynialue, ja se on tämän luontotyypin tärkeimpiä suojelualueita.

Dyynien synnyn edellytyksenä ovat riittävä määrä hiekkaa ja kunnon tuulet sekä hiekkaa sitovat kasvit.

Yyteriin on syntynyt useiden dyynityyppien kehityssarja. Alkiodyynit ovat ensimmäinen kehitysaste ja lähimpänä rantaa, ja ne syntyvät hiekan kasautuessa lähinnä rantavehnien ympärille. Alkiodyyneillä kasvaa suola-arhoa.

Mitä kauemmas rannasta kuljetaan, sitä vanhempia ja korkeampia dyynit ovat ja niiden kasvillisuus on runsaampaa ja monipuolisempaa.

Rantadyynit luokitellaan rantavehnädyyneiksi eli valkeiksi dyyneiksi, ruohokasvien peittämiksi harmaiksi dyyneiksi ja metsäisiksi dyyneiksi. Korkein dyyni on metsittynyt Keisarinpankki, joka kohoaa noin 16 metrin korkeuteen.

Rantavehnää kasvava valkea dyyni on yksi Yyterin neljästä dyynityypistä. Kuva: Antti Mäkelä

Rantavehnää kasvava valkea dyyni on yksi Yyterin neljästä dyynityypistä. Kuva: Antti Mäkelä

Porista on kehittynyt monipuolinen luontokaupunki. Siellä on myös monesta osasta koottu kansallinen kaupunkipuisto, johon kuuluu muun muassa jazzien pitopaikka Kirjurinluoto. Kaupunkipuisto suojelee jokivarsiluontoa, puistoja, metsiä ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennettua ympäristöä. Kaupunkipuisto perustettiin 2002, ja se on laajuudeltaan noin kymmenen neliökilometriä.

poluilla ja pitkoksillaretkivinkitYyteri