Rantakäärme vai kyy?
Myrkyllinen vai harmiton? Kuva: Heikki Heinonen, Havaintokirja
Harmittoman rantakäärmeen erottaminen myrkyllisestä kyystä voi auttaa välttämään turhan hätäilyn. Rantakäärme voi kuitenkin vaikeuttaa tunnistamista matkimalla kyytä monin tavoin.
Myrkyllisten tai pahanmakuisten lajien ulkonäön tai käyttäytymisen matkiminen on eläimillä aika tavallinen puolustuskeino. Evoluutiobiologiassa ilmiö tunnetaan nimellä mimikry. Tunnetuimpia esimerkkejä lienevät ampiaisia matkivat kukkakärpäset.
Rantakäärmekin taitaa mimikryn, vaikka vaaran kohdatessaan suurin osa niistä pakenee. Ne rantakäärmeet, jotka eivät pääse pakenemaan, joko puolustautuvat tai käyttäytyvät kuin myrkkykäärmeet.
Rantakäärme osaa jännittää pään ja kaulan alueen lihaksiston niin, että pää supistuu kolmiomaiseksi, kuten myrkyllisellä kyyllä. Rantakäärmeet voivat myös sihistä kuin kyyt varoittaakseen petoa. Ne voivat tehdä valeiskuja tai harvoin jopa purra, vaikka niillä ei olekaan myrkkyä.
Tuntomerkit
Rantakäärmeen erottaa useimmiten värikkäistä korvalaikuista ja kyyn sahalaitakuviosta, mutta poikkeuksiakin löytyy. Kuva: Aija Lehikoinen
Rantakäärme
Natrix natrix
Pää: Pään kilvet ovat suuria. Niiden avulla erottaa täysmustat rantakäärmeet kyistä, jos silmää ei näy.
Silmä: Rantakäärmeen pupilli on pyöreä ja sen ympärillä on ohut vaalea rengas.
Koko: Naaras noin metrin pitkä tai ylikin, koiras enintään 80 senttiä.
Väritys: Yleensä helpoin tuntea värikkäiden korvalaikkujen avulla, jotka voivat olla mustanruskeat, keltaiset, oranssit tai valkoiset.
Kyy
Vipera berus
Pää: Kyyn päässä on suurien kilpien seassa pieniä kilpiä.
Silmä: Kyyn pupilli on kissamainen, pysty juova.
Koko: Kyynaaras 60–80 senttiä, koiras 50–60 senttiä.
Väritys: Sahalaitakuvio on kyylle tunnusomainen. Joskus se kuitenkin puuttuu tai näkyy heikosti, jos käärme on kokomusta.