Rotupuistossa voi nähdä kumopatakuusen
Luonnonvarakeskuksen Haapastensyrjän toimipaikan yhteyteen Lopen Läyliäisiin perustettiin 1960-luvulla rotupuisto. Se tarjoaa erikoisine puineen elämyksiä kaikkina vuodenaikoina. Puiden erikoismuodot ovat luonnon monimuotoisuutta, joka näyttäytyy komeimpana keväällä ja kesällä kun lehdet ovat puissa ja kuusikin kukkii. Näin syksyllä ja talven kynnyksellä katseenvangitsijoina ovat havupuut ja erityisesti kuuset. Rotupuistossa voi nähdä myös presidenttien puut.
Presidentti Mauno Koiviston koivut ovat normaaleja rauduskoivuja (Betula pendula). Ne ovat vain erityisen hyvää alkuperää: testattu risteytysyhdistelmä JR1, jota tuotettiin 1980- ja 1990-luvuilla Haapastensyrjän muovihuonesiemenviljelyksillä.
Pendulakuusi (Picea abies f. pendula), suomenkieliseltä nimeltään surukuusi on kapea, riippuvaoksainen muoto. Mäntsälän Sälinkäällä sijaitsee Suomen ainoa metsikkö, jossa on alun perin ollut yli 40 puuta. Yksittäisinä puina näitä on löytynyt ympäri Etelä- ja Keski-Suomea.
Riippakuusen (Picea abies f. viminalis) toisen asteen oksat ovat pitkät, vähähaaraiset ja riippuvat rentoina suoraan alaspäin vaakasuorista pääoksista.
Kumopatakuusi (Picea abies f. cubans) ei tee latvaa, vaan oksat lamoavat alaspäin.
Kirjavaneulaskuusen (Picea abies f. variegata) versoista osa on keltaisia ja väri pysyy pitkään kultakuusesta poiketen.
Tapionpöytää (Picea abies f. tabulaeformis) pidettiin ennen metsänjumala Tapion ruokapöytänä.
Presidentti Urho Kekkonen istutti Rotupuiston ensimmäisen puun, peruskuusen 1962. Se kuoli samana vuonna kuin istuttajansakin 1986. Nyt kummulle on istutettu kolme uutta kuusta.
Katso myös video, jolla esitellään rotupuistossa sijaitsevat presidenttien puut!
Voit tutustua rotupuistoon tänään 11. joulukuuta ilmestyneessä Suomen Luonnossa.