Oletko huomannut, että ahomansikoita on tänä kesänä paljon? On voinut elvyttää vanhoja tapoja; pistellä mansikoita heinänvarteen ja tehdä mansikkamaitoa. Ah, onnea!

Kasvupaikat kuten ahot ja kedot, kaskimaista puhumattakaan eivät ole lisääntyneet, joten syy mansikoiden runsauteen löytyy säästä.

”Runsas kukinta, pölytyksen onnistuminen ja kosteutta riittävästi”, luettelee marjasatoja työkseen seuraava Kauko Salo Luonnonvarakeskuksesta.

”Sateisuus on siinä mielessä ollut eduksi, että mansikan enimmäkseen kuivanlaiset kasvupaikat ovat saaneet sopivasti vettä – tämähän näkyy monin paikoin ketojen ja kuivien piennarten kasveissa muutoinkin tänä kesänä”, tuumii kasvitieteilijä Mikko Piirainen Helsingin yliopistosta.

Ja Piiraisen kollega Henry Väre on samaa mieltä: ”Vettä on riittänyt mansikoidenkin tekoon. Tänä vuonnahan kaikki on kasvanut hyvin rehevästi, joten lämpötila ei ole ollut kasveille mitenkään liian alhainen.”

”Metsämarjamme ovat sopeutuneet viileään ja kosteaan ilmastoon”, Salo muistuttaa. ”Ihmiset helteitä odottavat, eivät marjat, eivätkä sienet.”

ahomansikka

Tilaa Suomen Luonto!

Avain ajankohtaisen ja innostavan luontotiedon aarreaittaan alk. 19,40 € / 3 lehteä + digipalvelu.
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.