Kun pihlajanmarjoja on paljon, värikkäät iloisesti helisevät tilhiparvet ovat tuttu näky ympäri Suomen. Tällöin tilhiä saapuu tänne sankoin joukoin myös kauempaa itärajan takaa. Suuret parvet valuvat talven kuluessa pohjoisesta kohti etelää tyhjentäen puita marjoista.

Huonoina pihlajanmarjasyksyinä tilhet lähtevät liikkeelle varhain ja vaivihkaa. Tänä vuonna pihlajanmarjoja on ollut vähän, ja valtaosa tilhistä on jo jättänyt pohjolan tyhjät pihlajat taakseen.

”Isoja parvia on ollut kovin vähän tänä syksynä, koska ei ole ollut isoja ruoka-apajia joiden ääreen kerääntyä”, kertoo BirdLife Suomen tiedottaja Jan Södersved.

Tilhi pesii piilossa

Vaelluksilla tilhiparvet ovat äänekkäitä ja näkyviä, mutta pesimäaikaan meno on toisenlaista. Kesällä tilhet viettävät hiljaiseloa varttuneiden ja rauhallisten metsien siimeksessä. Ne ovat kesällä niin huomaamattomia, että esimerkiksi Luonnontieteellisen keskusmuseon tekemissä linjalaskennoissa pesimäaikaisia havaintoja on kertynyt vähän.

Tilhi on pohjoisten havumetsien laji, jota pesii laajalla alueella Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Suomessa niiden pesimäalue painottuu pohjoiseen ja itään.

Kesäaikaan tilhen ruokalistalle kuuluvat muun muassa hyönteiset. Talven koittaessa on aika siirtyä marjoihin. Tällöin tilhet lähtevät liikkeelle etsimään ruoka-apajia.

Tänä vuonna matkalaiset ovat pihlajanmarjojen puuttuessa maistelleet esimerkiksi omenoita ja aroniaa. Jos ruokaa on pohjoisessa vähän, vaeltavat tilhimassat kauas, jopa Etelä-Eurooppaan saakka. Meikäläiset tilhet saattavatkin viettää joulunsa tänä vuonna vaikkapa Kreikassa tai Italiassa.

Niin on marjat

Pohjoisessa pesivänä lajina tilhen pitäisi ilmastonmuutoksen seurauksena vähentyä. Tilhikanta on kuitenkin runsastunut. Tilhien pohjoiset kotimetsät kärsivät ilmastonmuutoksesta, mutta toisaalta pihlajien marjasato saattaa parantua. Ehkäpä tilhi pystyy runsastuvan talviravinnon turvin taistelemaan hieman paremmin ilmastonmuutoksen negatiivisia vaikutuksia vastaan?

Tilhi

Bombycilla garrulus

Koko: Kottaraisen kokoinen, pituus noin 20 senttiä, paino 50–70 grammaa. Koiras ja naaras samankokoiset.

Tuntomerkit: Vaalean punertavan harmaa, päässä töyhtö, musta rosvonaamio ja leukalappu. Pyrstön kärki keltainen, myös siivellä keltaista kirjailua. Lennossa töpäkkä.

Lisääntyminen: Naavasta ja kuusenoksista rakennettu pesä 1,5–8 metrin korkeudella, yleensä kuusessa tai männyssä. Naaras munii touko–kesäkuussa 4–6 munaa. Vain naaras hautoo, mutta molemmat osallistuvat poikasten ruokkimiseen.

Laulu: Hiljaista heleää sirinää.

Ravinto: Tunnettu marjojen syöjänä, mutta pesimäaikana ruokavalioon kuuluvat myös siemenet sekä hyönteiset ja muut selkärangattomat.

Elinympäristö: Pesii pohjoisella havumetsävyöhykkeellä. Eniten tilhiä löytyy metsälapin havumetsistä Oulun pohjoispuoleiselta alueelta, mutta laji pesii satunnaisesti myös Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa. Eteläisin pesintä on löytynyt Etelä-Karjalasta.

Tiesitkö? Tilhi ei humallu käyneistä pihlajanmarjoista, koska sen maksa polttaa alkoholia tehokkaasti.

Tilhi on ollut myös Viikon lajimme, lue lisää!

Tilhi on yksi tämän vuoden joulukampanjamme kasvoista.
Käy tilaamassa hyvän mielen joululahja itsellesi tai läheisellesi! Tilauksesi on samalla lahja luonnon puolesta, sillä Suomen Luontoa julkaisee Suomen luonnonsuojeluliitto.

hyvän mielen joululahjajoulukampanjaLinnuttilhivaelluslinnut