BirdLife Suomi järjestää suositun Pihabongauksen joka vuosi tammikuun viimeisenä viikonloppuna. Tänä vuonna tapahtumaa vietetään 29.–30.1.2022.

Pihabongauksessa tarkkaillaan lintuja yhden tunnin ajan omalla pihalla tai muussa itselle mieluisassa paikassa. Osallistua voi vaikka olohuoneesta ikkunan läpi lintuja katsellen. Kiikari on tarkkailussa hyvä apu, mutta ei välttämätön.

Tunnin aikana havaitut linnut tunnistetaan ja kustakin lajista merkitään muistiin, montako yksilöä samaan aikaan oli enimmillään näkyvillä. Siten ei voi vahingossa laskea edestakaisin suhaavia lintuja kahteen kertaan.

Havainnot ilmoitetaan verkkolomakkeella tai postitse ja kootaan yhteen. Arvokasta on myös tieto siitä, että lintuja ei näkynyt yrityksistä huolimatta. Sekin ilmoitetaan samalla lomakkeella.

Kurkkaa ohjeet tapahtuman sivuilta!

Tutkijoille kerätyt tiedot ovat yhä arvokkaampia sitä mukaa kun ne karttuvat. Osallistujia riittää Hangosta Utsjoelle ja Ahvenanmaalta Itärajalle, ja havaintoja tehdään jopa 15 000 pihalla. Tapahtumassa ilmoitetaan satoja tuhansia lintuja joka vuosi. Pihabongaus on järjestetty aina samaan aikaan vuodesta 2006, joten vertailukelpoista materiaalia on kertynyt jo valtavasti.

Pihabongauksessa tarkkaillaan useimmiten kotipihaa tai ruokintapaikkaa, joten havainnoista ei voi tehdä johtopäätöksiä sellaisista lajeista, jotka eivät juuri lintulaudoilla käy. Lintujen määrää Suomessa ei myöskään voida selvittää. Sen sijaan Pihabongauksesta voidaan huomata eri lajien runsastuminen tai harvinaistuminen. Alla muutama esimerkki Pihabongauksen tuloksista.

Talipötkö on houkutellut pikkutikan ruokintapaikalle.

Vain talitiaisen kokoinen pikkutikka oli BirdLife Suomen Vuoden laji 2021. Pihabongauksen tuloksissa siitä tehdyt havainnot ovat pudonneet 40 prosenttia reilussa vuosikymmenessä. Kuva: Sirpa Jyske / Havaintokirja

Harmaapäätikka on yleistynyt selvästi. Reilut kymmenen vuotta sitten se nähtiin vain muutamalla prosentilla pihoista, nyt sen ilmoittaa jo lähes joka kymmenes. Harmaapäätikka sekoitetaan usein vihertikkaan, mutta jälkimmäinen on Suomessa suurharvinaisuus. Kuva: Satu Välimaa / Havaintokirja

Vanhojen metsien hakkuista kärsivä töyhtötiainen nähdään nykyään vain noin joka kymmenennellä pihalla, kun pihabongauksen alussa osuus oli lähes kaksinkertainen. Kuva: Maarit Siitonen / Havaintokirja

Tilhi istuu katajassa syömässä sen marjoja.

Marjasadon mukaan vaeltavan tilhen havaintomäärät vaihtelevat valtavasti: joinain vuosina se nähdään jopa 15 prosentilla pihoista, toisinaan osuus jää alle prosenttiin. Kuva: Matti Manninen / Havaintokirja

Katso lisää pihabongauksen tuloksia täältä >>

Birdlife Suomilajintunnistuslintuharrastuspihabongaus

Tunne luontosi

Suomen Luonto on ajankohtaisen luontotiedon aarreaitta!
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.