Suomessa kuoriutuneesta kurjesta tuli julkkis Espanjassa
Suomen Luonto matkasi keväällä kurkimuuton vanavedessä Espanjasta Ranskaan ja Unkariin osana Kurkiseuranta-sarjaa.
Espanjalaiset oppaat kertoivat tarinan suomalaisesta kurjesta, joka kiinnitti ihmisten huomion lähellä Gallocantan suolajärveä, jossa kymmenettuhannet kurjet pysähtyvät muuttomatkallaan tai talvehtivat. Nuoresta kurjesta tuli lopulta paikallinen julkkis.
Kurki kuoriutui Kymenlaaksossa kesällä 1999. Rengastajat kiinnittivät sen jalkoihin värilliset muovirenkaat, joiden avulla se oli helppo tunnistaa jo kaukaa. Kurkia oli tuossa vaiheessa värirengastettu jo yli vuosikymmen, mutta Gallocantan kylän asukkaille löytö oli ensimmäinen.
Paikallinen matkailyrittäjä Javier Mañas kertoo, että hän kiinnostui kurjista juuri tuon yksilön ansiosta. Nykyään hänen yrityksensä nojaa paikalliseen kurkiturismiin.
Kurki nimettiin Josefinaksi, vaikkakin myöhemmin kävi ilmi, että se on koiras.
Värirenkaiden avulla Josefinasta saatiin säännöllisesti havaintoja. Se palasi kesiksi Suomeen ja löysi kumppanin. Myös monet Josefinan poikaset ovat saaneet värirenkaat jalkoihinsa.
Espanjassa Josefinan tarina sai paljon huomiota. Siitä tehtiin juttuja TV-uutisiin, ja paikalliset lintuharrastajat matkasivat jopa Suomeen nähdäkseen sen pesimäreviirillään. Ilta-Sanomat uutisoi matkasta viime syksynä.
Josefina on tänä kesänä jo 25-vuotias, pitkän elämän elänyt kurki. Se on ehtinyt tehdä kunniakkaan uran espanjalaisena julkkiksena ja samalla luonnonsuojelijana, sillä kurkien saama huomio on kirittänyt koko kosteikkoluonnon suojelua.
Mikä kurkiseuranta?
Suomen Luonto alkoi syksyllä 2020 seurata nuorten kurkien matkaa niiden ensimmäisellä syysmuutolla. Ne kantavat jaloissaan rengastajien kiinnittämiä gps-paikantimia, joiden avulla niiden lentoa voidaan seurata yksityiskohtaisesti.
Kurkien joukko on vaihtunut vuosien varrella, ja alkuperäisestä nelikosta mukana on vain Harmaa. Harmaan rinnalla seuraamme kesällä 2023 kuoriutuneiden Esterin, Haiskun, Kullan ja Laurin menoa.
Gps-kurjet ovat osa israelilaisen ekologin Idan Talmonin professori Ran Nathanin tutkimusryhmässä tekemää väitöskirjatutkimusta. Niiden seikkailuja päivityksissä kommentoi biologi Petri Suorsa, joka on yksi tutkijoiden yhteistyökumppaneista Suomessa.