Suppilovahveroiden poimija on aina varmalla pohjalla: mikään varsinainen myrkkysieni ei muistuta niitä erehdyttävästi, korkeintaan samalla tulee poimineeksi kosteikkovahveroita, jotka ovat aivan yhtä maukkaita ruokasieniä. Lajit ovat niin yhdennäköisiä, että sunnuntaisienestäjälle niiden yleisnimi on oikeastaan suppis.

Usein täpötäyttä vahverokoria peratessa huomaa kuitenkin myös omituisia pikkusieniä, jotka joustavat sormien välissä kuin nallekarkit. Ne ovat rustonupikoita – eivät juuri myrkyllisiä mutta eivät toisaalta kelpaa ruokasieniksikään. Metsässä ne on saattanut sekoittaa pieniin suppiksiin. Rustonupikoissa on jonkin verran gyromitriiniä, joka on tuttu tappavan myrkyllisestä korvasienestä, mutta pitoisuudet ovat pieniä. Sienet kannattaa joka tapauksessa heittää menemään jo ikävän suutuntuman takia.

Suurempana suppilovahvero on vain itsensä näköinen. Kuva: Jouni Tikkanen

sieniparitsienivinkkisuppilovahvero